Sykli vaihtui
Syklin vaihtumista 21.12. juhlistettiin Suomessakin
lukuisissa paikoissa, lukuisin eri tavoin. Mutta mikä
olisikaan ollut se paikka, jossa olisimme halunneet ottaa
sen vastaan, jos arkimaailman realiteetit eivät
rajoittaisi valinnanvapauttamme? Veikkaanpa, että aika
monen vastaus olisi maya-kulttuurin alkukoti Meksikossa.
Tässä Ultrassa me kaikki
pääsemme Meksikoon Jukatanin niemimaalle, mayojen sydänmaille
Palenquen rauniokaupunkiin kokemaan uuden syklin alun Tuomas
Kytömäen matkakertomuksen myötä.
Ehdin joulukuun Ultran
pääkirjoituksessani kehaisemaan, että maailmanlopulla
pelottelu oli valtamedioissa jäänyt vähemmälle. Ilo oli
ennenaikaista: viimeisinä päivinä, syklin vaihtumisen
lähestyessä jo kertaalleen lepäämään päästetyt tuhon visiot
kaivettiin vielä kerran naftaliinista ja tuotiin kissan
kokoisiin otsikoihin.
Kohu maailmanlopun odotuksesta
oli kouluesimerkki keinotekoisesta ilmiöstä, jossa otsikoiden
takaa ei löydy juuri minkäänlaista pihviä. Uutisointi ja
reaalimaailma ovat ruvenneet elämään toisistaan riippumatonta
elämää. Media nostattaa omalla toiminnallaan pelkoa, ja sitten
uutisoi että ihmiset pelkäävät. Ilman näitä otsikoita mitään
pelkoa ei olisi syntynyt, ja aika harva meni onneksi vipuun
nytkään.
Maailmanloppua eivät odottaneet
mayat ja heidän jälkeläisensä Meksikossa, eivät tiedemiehet,
eivät henkisesti valveutuneet ihmiset – eikä sitä odottanut
ns. ”tavallinen kansa”, jolla taisi tuolloin olla ajatukset
lähinnä joulupöydän kattamisessa ja viime hetken
lahjaostoksissa.
Farssi, tai suoranainen
komedia, syntyi Ranskassa, Pech de Bugarachin vuoren juurella
Bugarachin kylässä. Historiallinen Ranska kataareineen,
graaleineen jne. on täynnä esoteerisia mysteereitä. Pari
vuotta sitten Bugarachin pormestari erehtyi tuomaan julki
pelkonsa, että mysteerisenä paikkana tunnettu vuori
houkuttelisi 21.12.2012 paikalle maailmanlopun odottajia.
Tietämättään pormestari tuli
keksineeksi ikiliikkujan. Nähtyään otsikot, viranomaiset
ryhtyivät valmistautumaan kävijärynnäkköön. Mediat reagoivat
tähän kertomalla varautumisesta entistä isommilla otsikoilla,
jolloin viranomaiset lisäsivät varautumistaan. Ja niin
edelleen…
Lopputuloksena alueen tiet
suljettiin neljäksi päiväksi ja julistettiin lentokieltoalue.
Poliiseja, palomiehiä, santarmeja… ja 300 toimittajaa. Kylän
192 asukasta joutui uskomattoman mediasirkuksen keskelle.
Mutta kuka oli joukosta poissa? No tietenkin ne maailmanlopun
odottajat, joiden takia kaikki tämä vaiva oli nähty. Jotta
toimittajilla olisi edes jotain raportoitavaa,
amatöörinäyttelijät esittivät hassuissa asuissa pikku
performanssejaan. ”Aidot” maailmanlopun odottajat voitiin
laskea parin käden sormilla, ja olisivatko hekään osanneet
lähteä paikalle ilman kirkuvia otsikoita?
Marko Kananen
Päätoimittaja
|