Pääkirjoitus 9/2011

Ultran pääkirjoitussivulla esiintyvät välillä muutkin kuin päätoimittaja. Tällä kertaa kirjoittajana on Ultran toimistopäällikkö Jouni Kuningas.

Varman päälle
 

Olen jo pitemmän aikaa seurannut hieman hämmentyneenä käytävää ravintokeskustelua. Nyt on jostakin keksitty, että lähes kaikki hiilihydraatit ovat pahasta. Voihan olla, että ihmisten on vaikea luopua rasvaisten herkkujen syönnistä ja siksi etsitään ruokavaliota joka nämä sallii. Niin tai näin, huolestuttavinta on, että monet ns. asiantuntijatkin julistavat vähähiilihydraattisen ruokavalion autuutta.

Suomen ja koko läntisen maailman sydäntautikuolleisuus oli huolestuttavan suurta 50 vuotta sitten. Mm. Pohjois-Karjala -projektin tapaisilla kampanjoilla ja ylipäätään valistuksella tilanne saatiin kääntymään parempaan suuntaan. Kyse oli nimenomaan huonon (tyydyttyneen) rasvan saannin vähentämisestä ja tätä kautta kolesteroliarvojen alentamisesta; samalla kannustettiin myös muihin elintapojen parannuksiin, mm. tupakoinnin vähentämiseen. Silloisten (ja nykyisten) ravintosuositusten mukaan hiilihydraattien pitää kattaa vähintään puolet päivittäisestä energiantarpeesta. Tummaa leipää suositellaan, mutta myös vaalea leipä, pasta, riisi ja peruna kuuluvat oleellisena osana näihin suosituksiin, sen sijaan sokerina saatavan hiilihydraatin saanti täytyy pitää kohtuullisena. Rasvaa ja proteiinia suositellaan vain kohtuullisesti ja rasvan tulisi olla suurelta osin monityydyttymätöntä.

Nyt monilta nämä suositukset, joiden avulla sydän- ja verisuonisairauksia on saatu vähennettyä ja ihmisten odotettavissa olevaa elinaikaa pidennettyä, ovat unohtuneet ja jopa kääntyneet liki ylösalaisin. Nyt kuvitellaan jostain mystisestä syystä, että kaikki aiemmat edistysaskeleet ovat olleet jonkinasteista sattumaa tai johtuneet joistain aivan muista tekijöistä. Hyvät kasvirasvat ovat muuttuneet monilla taas voiksi ja lihaa syödään aivan ylenmääräisesti; samalla vielä pelätään, että leipä ja peruna se on mikä lihottaa ja on epäterveellistä. Mielestäni aivan järjetöntä.

Jos painonhallinnan kanssa on ongelmia ja se itseä häiritsee, oikea ja varmin resepti on pitää yksinkertaisesti huolta ettei energiansaanti ylitä energiankulutusta. Eli liikuntaa lisää tai ruokaa sekä juomaa vähemmän tai mieluiten molempia. Moni syö normaalia ruokaa ihan kohtuullisesti, mutta saa ylimääräiset kilonsa kaikenlaisesta ruokailujen välisestä napostelusta; myös alkoholista saa helposti aivan huomaamatta lisäkiloja. Tiedän kyllä, että ylenmääräisesti rasvaa ja proteiineja syömällä, kun samalla välttää hiilihydraatteja, voi ainakin joksikin aikaa laihtua, koska elimistö ei yksinkertaisesti suostu ottamaan vastaan kaikkea rasvaa ja vaipuu ketoosiin eli jonkinlaiseen myrkytystilaan. Tämä ruokavalio ei pitkän ajan kuluessa kuitenkaan voi olla terveellinen, eikä sitä pysty ylläpitämään monestakaan syystä loputtomasti, joten laihtuminenkin jää näin väliaikaiseksi.

Sanoisinkin, että suomalaiset peruselintarvikkeet ruisleipä ja peruna reilusti takaisin kunniaan ja unohdetaan uudet oudot ruokavaliot, joista ei ole edes kunnollisia tutkimustuloksia, varsinkaan niiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Vanhoilla ravintosuosituksilla on edetty koko ajan oikeaan suuntaan erilaisilla terveysmittareilla asiaa tutkittaessa, joten ainakaan aivan väärässä suositukset eivät voi olla. Vaikka kannattaakin joissakin asioissa joskus muuttaa elämäänsä nopeasti, niin ruoan kanssa kannattaa pelata varman päälle.
 

Jouni Kuningas

 


ALOITUSSIVULLE