Pääkirjoitus 10/2011

Verottaja myönsi virheensä
 

Verottaja kertoo luopuvansa hankkeestaan nostaa kotiin tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveroa yhdeksällä prosentilla. Tärkein syy päätöksen pyörtämiselle oli sen vaikutukset työllisyyteen. Viestintäala on itse arvioinut, että kustannus- ja painotoiminnassa olisi hävinnyt jopa 2500 työpaikkaa ja jakelussa ja paperiteollisuudessa vielä 1000 lisää. Viestinnän keskusliitto ei toki ole arviota tehdessään ollut puolueeton osapuoli, silti ei ole mitään syytä epäillä laskelmien oikeansuuntaisuutta.

Näin raju veron nosto olisi tullut suhdannepoliittisesti täysin väärään hetkeen, kun talouden suunta on juuri tällä hetkellä epävarma ja jokainen signaali vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Pisteverona myös kohdennus olisi mennyt pieleen. Lehtiala on ollut muutenkin myllerryksessä ajankäyttötottumusten muuttuessa ja suurten, osin kansainvälisten mediatalojen vallatessa markkinoita. Maailman muuttuminen internetin ja sosiaalisen median myötä ei ole tehnyt tilannetta painetulle medialle yhtään helpommaksi. Verottaja vakuuttaakin ymmärtävänsä alan ahdingon.

Verottaja muistuttaa, että riippumattoman ja toimintakykyisen lehdistön olemassaoloon liittyy arvoja, joita ei voi edes rahassa mitata. Katsotaanpa vaikka Suomea kansakuntana synnyttäneitä ja kehittäneitä suurmiehiä ja –naisia. Kuinka moni heistä olikaan toimittaja, päätoimittaja, lehtikustantaja… Lähes kaikki.

Demokratia, moniarvoisuus, sananvapaus – mikä olisikaan näiden parempi takaaja, kuin vapaa ja toimintakykyinen lehdistö. Internetin keskustelupalstat ja facebook ei koskaan voi ajaa samaa asiaa.

Pelkästään aikakauslehtiä ilmestyy Suomessa n. 3500, mikä on väkilukuun suhteutettuna maailmanennätys. Myös sanomalehtiä luetaan Suomessa enemmän kuin missään muualla. Samaan aikaan suomalaisten lukutaito on maailman paras, suomalaiset koululaiset ovat Pisa-tutkimusten mukaan maailman parhaita, Suomi on säännöllisesti elintaso-, elämänlaatu- ja kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. Ovatko nämä faktat vain sattumia, vai eikö vaikuta itsestään selvältä, että niillä on yhteys, verottaja kysyy. Eikö lehdistö ansaitsisi kaiken mahdollisen tuen ja parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, jotta kansakuntana edelleen pärjäisimme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, verottaja huomauttaa.

Verottaja muistuttaa vielä yhdestä, vähemmän esillä olleesta tasa-arvoseikasta. Isojen kaupunkien keskustoissa on toki periaatteessa mahdollista lukea uutisia trendikkäästi tabletilla ja ostaa lehtien irtonumeroita edes jonkinlaisesta valikoimasta. Kaikkialla maassa tilanne ei ole sama, ja mahdollisuus tilata lehtiä kotiin kohtuullisilla kustannuksilla asuinpaikasta riippumatta antaa kaikille suomalaisille yhtäläisiä oikeuksia.

Viimeinen niitti veronnostohankkeelle oli selvitys noston vaikutuksista valtion taloudelle. Verotulot eivät suinkaan olisi kasvaneet, vaan jopa laskeneet kymmeniä miljoonia euroja. Olisimme siis ottaneet tuon verran lisää velkaa, jos tämä olisi toteutettu, verottaja naurahtaa.

Kun veronkorotusta suunniteltiin, asiassa oltiin vilpittömällä mielellä liikkeellä. Kun kaikki noston vaikutukset ovat tulleet esiin, on itsestään selvää, että luovumme hankkeesta ja myönnämme virheemme, verottaja lopuksi toteaa.

Sitten heräsin.

 

Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE