Verottaja myönsi virheensä
Verottaja kertoo luopuvansa
hankkeestaan nostaa kotiin tilattavien sanoma- ja
aikakauslehtien arvonlisäveroa yhdeksällä prosentilla.
Tärkein syy päätöksen pyörtämiselle oli sen vaikutukset
työllisyyteen. Viestintäala on itse arvioinut, että
kustannus- ja painotoiminnassa olisi hävinnyt jopa 2500
työpaikkaa ja jakelussa ja paperiteollisuudessa vielä 1000
lisää. Viestinnän keskusliitto ei toki ole arviota
tehdessään ollut puolueeton osapuoli, silti ei ole mitään
syytä epäillä laskelmien oikeansuuntaisuutta.
Näin raju veron nosto olisi
tullut suhdannepoliittisesti täysin väärään hetkeen, kun
talouden suunta on juuri tällä hetkellä epävarma ja jokainen
signaali vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Pisteverona myös kohdennus olisi mennyt pieleen. Lehtiala on
ollut muutenkin myllerryksessä ajankäyttötottumusten
muuttuessa ja suurten, osin kansainvälisten mediatalojen
vallatessa markkinoita. Maailman muuttuminen internetin ja
sosiaalisen median myötä ei ole tehnyt tilannetta painetulle
medialle yhtään helpommaksi. Verottaja vakuuttaakin
ymmärtävänsä alan ahdingon.
Verottaja muistuttaa, että
riippumattoman ja toimintakykyisen lehdistön olemassaoloon
liittyy arvoja, joita ei voi edes rahassa mitata. Katsotaanpa
vaikka Suomea kansakuntana synnyttäneitä ja kehittäneitä
suurmiehiä ja –naisia. Kuinka moni heistä olikaan toimittaja,
päätoimittaja, lehtikustantaja… Lähes kaikki.
Demokratia, moniarvoisuus,
sananvapaus – mikä olisikaan näiden parempi takaaja, kuin
vapaa ja toimintakykyinen lehdistö. Internetin
keskustelupalstat ja facebook ei koskaan voi ajaa samaa asiaa.
Pelkästään aikakauslehtiä
ilmestyy Suomessa n. 3500, mikä on väkilukuun suhteutettuna
maailmanennätys. Myös sanomalehtiä luetaan Suomessa enemmän
kuin missään muualla. Samaan aikaan suomalaisten lukutaito on
maailman paras, suomalaiset koululaiset ovat Pisa-tutkimusten
mukaan maailman parhaita, Suomi on säännöllisesti elintaso-,
elämänlaatu- ja kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. Ovatko
nämä faktat vain sattumia, vai eikö vaikuta itsestään
selvältä, että niillä on yhteys, verottaja kysyy. Eikö
lehdistö ansaitsisi kaiken mahdollisen tuen ja parhaat
mahdolliset toimintaedellytykset, jotta kansakuntana edelleen
pärjäisimme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa,
verottaja huomauttaa.
Verottaja muistuttaa vielä
yhdestä, vähemmän esillä olleesta tasa-arvoseikasta. Isojen
kaupunkien keskustoissa on toki periaatteessa mahdollista
lukea uutisia trendikkäästi tabletilla ja ostaa lehtien
irtonumeroita edes jonkinlaisesta valikoimasta. Kaikkialla
maassa tilanne ei ole sama, ja mahdollisuus tilata lehtiä
kotiin kohtuullisilla kustannuksilla asuinpaikasta riippumatta
antaa kaikille suomalaisille yhtäläisiä oikeuksia.
Viimeinen niitti
veronnostohankkeelle oli selvitys noston vaikutuksista valtion
taloudelle. Verotulot eivät suinkaan olisi kasvaneet, vaan
jopa laskeneet kymmeniä miljoonia euroja. Olisimme siis
ottaneet tuon verran lisää velkaa, jos tämä olisi toteutettu,
verottaja naurahtaa.
Kun veronkorotusta
suunniteltiin, asiassa oltiin vilpittömällä mielellä
liikkeellä. Kun kaikki noston vaikutukset ovat tulleet esiin,
on itsestään selvää, että luovumme hankkeesta ja myönnämme
virheemme, verottaja lopuksi toteaa.
Sitten heräsin.
Marko Kananen
Päätoimittaja
|