Ultran artikkeli


PÄÄKIRJOITUS  1 / 2003

Muutosten virrassa

Kun nyt  vuodenvaihteessa muistelee  vuoden  2002 tapahtumia, voi jälleen todeta, että vanhan sanonnan mukaisesti vuodet eivät  ole veljeksiä, vaikka päivät, viikot ja kuukaudet seuraavatkin vuodesta toiseen samaan tapaan. Pelkästään säiden poikkeuksellisuus on ollut merkittävää, sillä sekä talven, kevään, kesän että syksyn ajoilta tulee mieleen poikkeavia ilmoja ja luonnon suuria vaihteluja.

 Varsinkin maaseudulla kaikkein hankalin sääasia on ollut vuoden loppupuolen ennätyksellinen kuivuus, pahin kuuteen vuosikymmeneen, joka tulee talven edistyessä  hankaloittamaan elämää yhä useammassa kodissa ja työpaikoillakin. Asian myönteinen puoli on se, että me suomalaisetkin opimme arvostamaan veden keskeistä merkitystä elämässämme, vaikka tuhansien järvien keskellä se on normaalioloissa tuntunut kaukaiselta asialta. Näinä aikoina monelle taloudelle vesi olisi ollut paras joululahja.

Vielä suurempia muutoksia ihmisten ja luonnon elämässä on helppo havaita, jos tarkastelee vähän pitempiä ajanjaksoja, vuosikymmeniä tai vuosisatoja. Joulukuun alussa Ultran toimituksen kotikylällä ilmestyi kylän ihmisten ja talojen vaiheista kertova kirja Kylä nimeltä Kylämä. Sen kuvat ja tekstit kertovat suurista muutoksista. Metsään ja pienviljelykseen perustuva elämä, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli täällä sääntö, ei enää tänään ole edes poikkeus, sillä yksikään kylän asukas ei saa nykyisin elantoaan metsätöistä tai maanviljelyksestä. Tosin niitä molempia harrastetaan lukuisilla vapaa-ajanasunnoilla, joita kylälle on ilmestynyt satamäärin.

Valtava on myös Kylämän  äänimaiseman muutos. En tarkoita niinkään maanläheisiä ääniä, vaan kylän yläpuolista – onneksi varsin kaukaista – lentoliikennettä, joka ajoittain on jatkuvaa, koska miljoonat ihmiset matkustavat vuosittain hetken Kylämän ilmatilassa matkallaan kaukomaille tai Pohjois-Suomeen. 

Jos suomalaisten metsien ja järvien keskellä sijaitseva Kylämän kylä on ollut rajujen muutosten kourissa, jatkuvia muutoksia löydämme myös rajatiedon ympyröistä. Vuoden mittaan moni alan harrastaja on joutunut lähtemään viimeiselle matkalleen tässä ajassa.  Myös alan yhdistys- ja yritystoiminnassa tapahtui vuonna 2002 lukuisia muutoksia: uusia innokkaita yrittäjiä astui esiin, mutta myös lopettaminen oli hyvin tavallista.

Moni meistä saattaa jatkuvien muutosten keskellä tuntea olonsa turvattomaksi, sillä lopullinen ratkaisuvalta ja vastuu valinnoista jää kuitenkin viime kädessä jokaiselle yksilölle.  Apua on kuitenkin löydettävissä hyvin läheltä. Oman sisäisen äänen kuuleminen on mahdollista vaikeimmissakin olosuhteissa. Se on myös jokaisen meidän oikeus ja velvollisuus tänä uusien haasteiden ja mahdollisuuksien  vuonna 2003.

Tapani Kuningas

 


< TAKAISIN  ULTRAAN  1/2003