Ultran Norjan kirjeenvaihtaja Maarit M. Hanssen

Taru liskoihmisistä

Mistä periytyy taru liskoihmisistä, jotka tarun mukaan naamioituneina ihmisiksi ja salaseurojen kautta hallitsevat vielä tänäänkin Maa-planeetan ihmisten poliittista ja sosiaalista elämää ja raha-valtaa. Vrt. David Icke, joka vakavin kasvoin väittää näin kirjoissaan? Lukemalla Raamatun eräitä kohtia - muun muassa Mooseksen kirjaa, Kuningasten kirjaa ja Apostolien tekoja - tekstissä kummittelevat salaperäiset jumalat Molek (= ”valitsevainen”, Biblian mukaan ) ja Remphan (= ”liikutus”, ”valmistus”, Biblian mukaan ), joille Vanhan Testamentin aikaiset aikalaiset veivät lapsiaan uhreiksi. Nyt ei Raamatun teksti sano, että lapset vietiin surmattaviksi, ihmisuhreiksi, vaan (etupäässä) lapsia, tyttöjä ja poikia, käytettiin näiden jumalien ”tulessa” kuitenkin sillä seurauksella, että lapset ilmeisesti kuolivat tulen, säteilyn tai jonkun muun vastaavan käsittelyn seurauksena.

” Ja te kannoitte Molokin majaa (ufo?) ja teidän jumalanne Remphan tähteä (aurinko?), joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä...“ (Apostolien teot 7,43, Biblia, lestadiolaisten Pyhä Raamattu).

”Ja hän saastutti myös Tophetin (= ”trumpetti”, Biblian mukaan), joka on Hinnomin (= ”rikosten”, Biblian mukaan ) lasten laaksossa, ettei yksikään käyttäisi poikaansa ja tytärtänsä tulessa Molokille”.( 2. Kuninkaitten kirja 23,10, Biblia)

”Ei sinun pidä siemenestäs antaman Molekille poltettaa, ettes häpäisisi sinun Jumalas nimeä; sillä minä olen Herra”. (3. Mooseksen kirja 18,21, Biblia)

”Niin minä kuitenkin sitä ihmistä vastaan minun kasvoni asetan, ja hänen sukuansa vastaan, ja hävitän sen ja kaikki jotka hänen perässänsä Molekin kanssa huorin tehneet ovat, heidän kansastansa”. (3. Mooseksen kirja 20,5, Biblia).

”Jumala Molek” oli näinollen ehkä historiallinen taru-olento jo Vanhan Testamentin aikana. Molek edusti ilmeisesti ryhmää maan ulkopuolisia ihmisiä, jotka kielsivät myöhemmin ihmisiä uhraamasta itseään heille, eli tulemasta liian lähelle heidän ufojaan ja niissä olevia laitteita. Liiton Arkista tehtiin legitiimi eli ainoa laillinen ja hyväksytty keino olla kontaktissa maan ulkopuolisten ihmisten kanssa. Ja jos ihmiset halusivat uhrata jotain elävää kiitokseksi kontaktista, sovittiin että uhrieläimet olivat sitten lampaita.

Se, että Molok-jumalalle myöhemmin annettiin maskuliininen seksuaalissävyinen liskon ulkonäkö (Moloch horridus, ”paholaisen lisko” on oikeastaan harmiton pieni molok- liskolaji, joka elää Australian hiekkatasangoilla) lienee valtaapitävien ja oppineiden leikittelyä ihmisten arkkityyppisella pelolla ja inholla liskoja kohtaan. Vielä niin myöhään kuin keskiajalta on olemassa kuvauksia liskojen näköisten paholaisten ja nais-noitien välisesta seksistä, ja jonka myöntäminen eli tunnustaminen kidutuksen ja kiristyksen seurauksena aiheutti noidille polttoroviolla kuolemisen. Niin Vanhan Testamentin aikaiset papit kuin keskiajan noidatkin antautuivat seksuaalissävytteisille tunteille saadakseen pääsylipun ylempiin ulottuvuuksiin ja tiedon lähteille, akhaasiaan. Nämä tunteethan ovat hyvin kuvailtuja myös uudemman ja modernin ajan sieppauskertomuksissa. Vanhan Testamentin aikaiset papit saattoivat kuin saattoivatkin yrittää päästä pälkähästä tarjoamalla kauniita lapsia Molok-jumalalle tai hänen energialleen päästäkseen kosmisen tiedon lähteille ja valaistukseen. Luullakseni siihen aikaan oli kuitenkin tieto tärkeämpää kuin valaistus. Oraakkeli- ammattilaisilla ei ollut varaa valaistua, vaan he pysyttelivät tasolla ”tietojen saanti”, koska se oli tärkeämpää hallitsijoille nopean alueellisen ja maailmanlaajuisen viestitysjärjestelmän puuttuessa.

Historiallisesti ihmisillä ei pitäisi olla mitään hampaan kolossa lisko-eläinlajeja kohtaan. On aika tehdä rauha niiden kanssa. Koska mitään muuta ei ole pystytty todistamaan ihmisetkin ovat kehittyneet liskoista. Vain sitä puuttuvaa lenkkiä, maitorauhasia omaavaa liskolajia ei vielä ole löydetty. Olemme siis sukua kilpikonnille, käärmeille, krokotiileille ja muille liskoille. Fysiologisestihan meillä on sama aivorunko vieläkin, johon meillä vielä tänäänkin on kätkettynä muistot ajasta jolloin alkuliskoina ryömimme sananjalkojen ja tulivuorten välissä kuunnellen alkumeren kaukaista kohinaa. Aivorunkoon on kätkettynä myös tietoisuuden keskus, ihmisille ja liskoille yhteinen mahdollisuus mietiskelyn avulla kokea toisia dimensioita ja ulottuvuuksia ja joka on voinut olla Eedenin puutarhan käärmeen sanoma Eevalle tiedon puusta eli aivorungosta.

On olemassa myös tieteen- haara, joka tutkii miten paholaisten arkkityypit, vrt. lasten verta juova Molek-lisko- paholainen, syntyvät ihmisten alitajunnassa. Tieteen-haaraa kutsutaan englanninkielellä ”psychohistory”, ja se tutkii ihmisten alitajunnassa piileviä arkkityyppejä ja niiden vaikutusta historiallisiin motiiveihin ns. ”Hitler asuu kaikissa meissä”. Aiheesta on saatavilla elektroninen kirja ”Foundations of Psychohistory” by Lloyd Demause. Kirjan voi kopioida vapaasti internetistä tai sen voi hankkia painettuna elektronisen kirjakaupan Amazon välityksellä.

Ei kannata kuitenkaan sulkea pois mahdollisuuksia, että on olemassa planeettoja, joissa asuu älykkäitä liskoihmisiä, ihmisiä, joilla liskojen perimä on dominoiva piirre ulkoasussa ja jotka ovat kyenneet matkaamaan Maa-planeetalle. Sillä tavalla ymmärtää myös heidän sympatiat Maa-planeetan liskolajien kanssa. Ja maan ihmisten itsensä liskoilla pelottelun vrt. televisio-sarja “V The Final Battle“, jonka mukaan ulkoavaruudesta tulevien ihmisten näköisten olioiden ja Maa-planeetan ihmisten ensimmäinen kontakti tapahtuu, kun liskoihmisiksi osoittautuneet ulkoavaruuden ihmiset laskeutuvat ensimmäisen kerran julkisesti Maa-planeetalle. Filmin mukaan näiden olioiden päämääränä on alistaa ihmiset ja käyttää ihmiset ravinnokseen. Tilanne selvenee Maa-planeetan ihmisten hyväksi eräiden liskoihmisten loikatessa Maa-planeetan ihmisten puolelle ja heidän ja ihmisten välisen yhteistyön avulla.

Joka tapauksessa jossakin Maa-planeetan historian vaiheessa ovat Maan ihmiset saaneet niin syvän pelon ja inhon liskoja kohtaan, että pelosta on painautunut kuva ihmisten perintötekijöihin ja pelosta on syntynyt alitajuinen arkkityyppi. Pelosta voi päästä luomalla rauhan ihmisten, liskojen ja liskoihmisten välillä ja pyrkimällä valaistukseen.. Tämä lienee myös David Icken syvällinen sanoma, "bridge of love" siirtyessämme Vesimiehen aikaan. Täällä Norjassa on lisäksi sananlasku : "Kun peikko tuodaan päivänvaloon niin se repeää".

Takaisin