Ultran Nettikolumni  11/2006

Rauhan avaimet ovat ihmisen mielessä

Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma

  Tiibetin hengellinen hallitsija, Dalai-lama, soisi jokaisen ihmisen ottavan vastuuta ihmisyyden tilasta mielen tasolla. Jos ihmisyys kärsii, koko ihmiskunta kärsii. Dalai-lama edustaa inhimillistä ja väkivallatonta lähestymistapaa maailmanrauhaan. Mielen asenne nousee tärkeimmäksi tekijäksi siihen pyrittäessä.
Suomessa hiljattain vieraillut Tiibetin hengellinen hallitsija, Dalai-lama, kokee omaavansa kolme tehtävää, joihin hän on sitoutunut koko elämänsä ajaksi. Nämä ovat ihmisarvon edistäminen, uskonnollisen harmonian edistäminen sekä Tiibetin aseman puolustaminen.
- Missä ikinä kuljen, olen syvästi sitoutunut näihin asioihin. Viimeksi mainittu sitoumukseni päättyy silloin, kun Tiibetin ja Kiinan välillä on saatu aikaan molempia tyydyttävä sopimus. Muita kahta sitoumusta noudatan viimeiseen hengenvetooni asti, hän vakuuttaa. Hän puhuu lempeällä ja rauhallisella äänensävyllä, mutta olemuksesta huokuu aito sitoutuminen kutsumukseensa.
Maailmaamme kohtaavat nyt monet vaikeat ongelmat, kuten ympäristön saasteet, köyhyys ja sodat. Dalai-lama sanoo näiden ongelmien johtuvan siitä, että yhteiset, inhimilliset arvot puuttuvat meiltä.
- Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, eriarvoisuus ja ahneus kasvaa, ympäristömme on paikoin pahoin saastunut, sodat turmelevat kokonaisia kansakuntia. Nämä kaikki ovat ihmisen tekemiä ongelmia, jotka olisivat täysin ratkaistavissa muutamia asenteita ja arvoja säätämällä, Dalai-lama sanoo.
- Meillä ei ole kokonaisvaltaista, yhteisvastuuseen perustuvaa kuvaa ihmiskunnasta. Yksipuolisen edun ajaminen, ahneus ja itsekkyys on vahingollista koko ihmiskunnalle, hän toteaa.

Maailma on yksi kokonaisuus
Dalai Laman sanoma on yksinkertainen: Olemme kaikki yhtä. Havainnoimme kuitenkin maailmaamme erillisyyden periaattein, ”nuo tuolla” ja ”me täällä”. Erottavana tekijänä voi olla ihonväri, uskonto, kulttuuri, sosiaalinen asema, elintila tai mikä tahansa muu näennäinen tekijä.
- Koko maailma on yksi kokonaisuus ja elämme keskinäisessä riippuvuussuhteessa – halusimme sitä tai emme. Naapurin tuho on aina oma tuhomme. Emme siis voi vahingoittaa toista vahingoittamatta itseämme, Dalai-lama vakuuttaa. Siksi mielen asenne nousee tärkeimmäksi tekijäksi rauhaan pyrittäessä.
Dalai-lama toteaa rauhallisen mielen pystyvän ratkomaan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä ongelmia paljon paremmin kuin vihan ja pelon täyttämän mielen.
- Kipeä mieli ei kykene näkemään kokonaiskuvaa eikä totuutta. Ihmisen aivot eivät silloin toimi objektiivisesti. Tutkimusten mukaan vihan tai pelon alla elävä mieli näkee asiat jopa 90% liioiteltuna. Liiallinen kiintymys aiheuttaa samanlaisen virhearvion.

Myötätunto – tie rauhaan
Miten sitten mielenrauhan voi saavuttaa?
- Myötätunto on avain mielenrauhaan. Sitä on kolmenlaista. Ensimmäinen kohdistuu johonkin läheiseen ihmiseen, jonka kanssa eletään kiinteässä suhteessa. Siihen sekoittuu kuitenkin usein aimo annos itsekkyyttä, omistamisenhalua ja riippuvaisuutta.
- Tunnemme myötätuntoa myös silloin, kun näemme eläimen tai ihmisen kärsivän tai kituvan. Saatamme kokea intensiivistäkin sääliä, mutta tätäkin näkökulmaa saattaa vääristää ylemmyyden tunne.
- Todellinen, aito myötätunto elää pyyteettömyydessä, odottamatta vastarakkautta. Myötätuntoinen ihminen tietää, että olemme kaikki yhtä ja toisen kärsimys on samalla omaa kärsimystäni. Puolueeton myötätunto ei murene edes silloin, kun toisen asenne minua kohtaan on vihan täyttämä, koska tiedän olevani yhtä hänen kanssaan.
- Vain tällä asenteella saavutetaan rauha perheenjäsenten, kansojen ja uskontojen välillä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tällainen asenne perustuu uskontoon. Itse en ajattele niin, vaan kutsun tätä sekulaariksi etiikaksi, jota jokainen voi opetella, Dalai-lama kiteyttää. 

Minä-keskeisyys
 Lapsi, joka saa äidiltä osakseen lämpöä ja rakkautta, oppii sitä myös antamaan.
- Myötätunnon ja rakkauden antaminen on luontaista äidille. Ei hän tarvitse tuekseen perustuslakia, uskonnollista tai filosofista kasvatusta, vaan vain biologisen taipumuksensa pitää lapsestaan huolta. Tällöin myös lapsi oppii rakastamaan luonnostaan.
- Sellaisen lapsen mieli, joka kasvaa pelon, vihan ja välivallan keskellä, on latautunut kielteisillä tunteilla ja hän tekee usein aikuisenakin ratkaisunsa näiden kokemusten pohjalta. Hänestä tulee mieleltään valmis taistelemaan väkivallan keinoin, Dalai-lama selvittää.Hän viittaa myös amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan ihmiset, jotka ajattelevat hyvin minä-keskeisesti ja käyttävät runsaasti minä-sanoja, kuuluvat sydänkohtausten riskiryhmään. Minä-keskeisen ihmisen asennemaailma on hyvin kapea ja subjektiivinen. Se estää häntä ajattelemasta yhteistä hyvää ja näkemään asioita objektiivisesti.
- Meillä kaikilla on samankaltaisia ongelmia. Meillä on keho, mieli, tunteet ja sosiaalinen elinpiiri. Jos meillä on avoin mieli, sama ongelma tuntuu joko helpolta tai vaikealta ratkaistavalta sen mukaan, millainen mielentilamme ja asenteemme on.

Onnellisuus on mielessä
Onnellisuutta tavoittelevat kaikki ihmiset. Kukapa haluaisi kärsiä. Dalai-lama vakuuttaa, että kärsimyksenkin keskellä voi olla onnellinen.
- Yksilötasolla kohtaamme monenlaista inhimillistä ja fyysistä kärsimystä, kuten sairauksien ja ikääntymisen ongelmia. Mielen asenne nousee jälleen selviämisen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi.
- Ihmisellä on kaksi kokemuksellista tasoa sekä tuskan että mielihyvän kohdatessa: aistitaso ja mielen taso. Aistitaso liittyy fyysiseen kokemukseen ja mielen taso asenteisiin. Ilman mielen rauhaa onnellisuutta ei voi saavuttaa edes fyysisen mielihyvän tuottamisen kautta.
- Mutta vaikka fyysisellä tasolla kärsisimmekin, voimme vaikuttaa siihen olennaisesti mielen kautta. Siksi se on suurempi ja tärkeämpi tekijä ihmisessä, Dalai-lama toteaa ja viittaa asiasta tehtyyn tieteelliseenkin tutkimukseen.
- Jos sairas potilas menettää toivonsa, toipuminen saattaa olla mahdotonta. Rauhallisella, kiitollisella mielellä taas voidaan nopeuttaa paranemista. 

Uskontojen harmonia
Näiden periaatteiden myötä olisi luonnollisinta, että myös uskonnot keskenänsä eläisivät harmoniassa.
- Sekä teistiset että ei-teistiset uskonnot julistavat samanlaisia perusperiaatteita:  lähimmäisenrakkautta, suvaitsevaisuutta, anteeksiantoa, kunnioitusta, kärsivällisyyttä yms. Jumalasta voidaan toki olla eri mieltä, mutta ihmisten olisi helpompi tulla keskenänsä toimeen noudattamalla näitä periaatteita. Niiden kautta voimme luoda uskonnollista harmoniaa maailmaan, Dalai-lama sanoo.
- Peräänkuulutan siis rakentavaa dialogia uskontojen välillä. Pohditaan samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, mutta pidetään mielessä ne tärkeimmät arvot, ihmistä kunnioittavat perusperiaatteet. Niiden kautta määräytyy elämän laatumme ja tulevaisuuden suuntamme.

 

Takaisin