|
Pietarin Kevät
kulttuurifoorumi 2004
20.05. – 23.05.04
Victoria Rjabuhinan
avauspuhe:
Matkalla ’Kolmanteen kulttuuriin’
Länsimainen kulttuuri on tapana jakaa jaksoihin sen
mukaan, mikä kulttuurin osa tuona aikana on vaikuttanut eniten ihmisen
tietoisuuden syntyyn ja maailmankuvaan. Ensimmäinen kulttuuri syntyi
Antiikin Kreikassa ja se oli luonteeltaan humanistista. Toinen kulttuuri,
teknis-luonnon-tieteellinen kulttuuri käynnistyi 1600-1700-lukujen vaihteessa
ja toi mukanaan mekanistisen maailmankuvan. Kolmas kulttuuri, informaation
aikakausi, on vaihe, johon olemme nyt siirtymässä. Sen vaikutusta
tietoisuutemme muodostumiseen voidaan vain arvailla, mutta varmaa on, että
tulemme elämään enenevässä määrin mielikuvien ja symbolien maailmassa.
Maailmankuvamme muuttuu virtuaalisemmaksi.
Toinen kulttuuri synnytti käsitteen energia, joka tuli
tieteelliseen käyttöön n. 150 vuotta sitten termodynamiikan keksimisen
myötä. Se synnytti tieteenhaaran, energetiikan, jonka mukaan kaikki
maailman ilmiöt oli ratkaistavissa energia-näkökulmasta käsin. Kaikki oli
siis pelkkää fysiikkaa! Jopa nuori Sigmund Freud, Helmholzin fysiologisen
koulukunnan kasvatti, yritti luoda psykologian, joka perustuisi mitattavissa
olevaan henkiseen energiaan. Tästä ideasta hän myöhemmin luopui, mutta
säilytti sanan energia terminologiassaan.
Energetiikka tuli Venäjälle samaan aikaan darwinismin
kanssa ja siihen suhtauduttiin suurella innostuksella. Esimerkiksi fysiologi
V.M.Behterev johti 23 lakia fysiikasta yhteiskunta-tieteisiin. Positivismi,
reduktionismi ja mekanistinen maailmankuva olivat vallalla. Venäjällä se
merkitsi psykologian fysiologisen suuntauksen valta-asemaa ja tämä korostui
Stalinin valtakaudella, kun Pavlovin fysiologinen psykologia hyväksyttiin
ainoaksi psykologian suuntaukseksi maassamme 1930-luvun lopulla. Tutkijoiden
tavoitteena on ollut ihmismielen toimintojen palauttaminen fysiologian
tasolle, jossa ne olisivat mitattavissa fysiikasta ja sähkötekniikasta
peräisin olevin keinoin. Lev Vigotskin ja Aleksandr Lurijan ansiokkaat
tutkimukset ihmisen ja ympäristön väliseen kommunikaatioon perustuvasta
psykologiasta unohdettiin vuosikymmeniksi.
Kolmannen kulttuurin avainsana on ´informaatio’. Sanan
’informaatio’ mantranomainen käyttö on levinnyt elämän kaikille alueille.
Keskustelu informaatiosta muistuttaa keskustelua, jota käytiin energiasta
100 vuotta sitten. Kumpikin käsite on vaikeasti määriteltävissä ja
käsitykset sen sisällöstä vaihtelevat ammattikunnasta toiseen.
Foorumimme käsittelee informaatiota laaja-alaisesti.
Filosofi Karl Popperin ontologia, joka on
useimpien filosofisten koulukuntien hyväksyttävissä, kertoo, että olemassa
oleva muodostuu ’kolmesta maailmasta’. ´Maailma 1’ on fyysinen taso
tai voimme kutsua sitä myös luonnoksi, ’maailma 2’ on mielen toimintojen
taso ja ’maailma 3’ on kulttuuri-entiteettien kuten kieli, teoriat, tiedot,
taideideat, etiikka ja moraali, taso. Informaatio siis esiintyy kaikilla
näillä tasoilla. Informaatiolla, samoin kuin energialla, on monia
jalousasteita.
Perinteisesti fyysikko rajoittuu tutkimaan
informaatiota maailma 1:n tasolla, fysiologit ja bioenergoinformaation
tutkijat voivat ehkä kytkeä mukaan myös maailma 2:n tason, kulttuurin
tutkijat ja taiteilijat puolestaan liihoittelevat maailman 3:n tasolla
unohtaen informaation alemmat tasot. Holistinen ihmiskäsitys ja
maailmankuva vaativat kuitenkin kaikkien kolmen tason huomioon ottamista.
Vain tällainen näkemys itsemme suhteesta ympäristöömme estää sellaisten
ekologisten katastrofien kuin ”hullun lehmän taudin” syntymisen. Hullun
lehmän tauti, vai pitäisikö sanoa ”hullun ihmisen tauti”, on malliesimerkki
jakaantuneen kulttuurin ongelmista. Biologit ja ravintoasiantuntijat
näkivät, että lehmästä, joka on kasvissyöjä, voidaan tehdä kannibaali,
kemialliset kaavat kun tukivat tällaista näkemystä. Mutta missä olivat
filosofit, kun lehmien ruokareseptejä kehitettiin? Eikö juuri heille
kuuluisi tällaisten eettisten ja moraalisten asioiden esiin tuominen?
Ovatko filosofit nyt valveilla, kun kasvien geenejä korvataan eläinkunnasta
peräisin olevilla geeneillä?
Kulttuurille on ominaista jakautuminen
osakulttuureihin. Tämä tendenssi on luonnollinen seuraus
kulttuurievoluutiosta. Tutkijat uppoutuvat yhä syvemmälle oman alueensa
detaljeihin. Tehokkuusvaatimukset vievät kehitystä yhä syvemmälle tähän
suuntaan. Tutkimustietoa syntyy niin runsaasti, jopa oman erikoisalueen
seuraaminen on vaikeaa. Kuilut eri osakulttuurien välillä kasvavat ja
syvenevät. Mutta jotakin on tehtävä.
Venäjän tieteissä on ollut aina vahvana myös suuntaus
kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Erityisesti tässä ovat kunnostautuneet
geologit ja geofyysikot. Mainitsen tässä esimerkkeinä vain V.V. Dokutsajevin
ja hänen tunnetuimman oppilaansa V.I.Vernadskin joiden teorioiden
innoittaman mm. A.A. Bogdanov ja taloustieteilijä Mihail Buharin laativat
yhteiskunnallisia teorioitaan luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Foorumissamme puhuvat fyysikot, geofyysikot, lääkärit,
filosofit, antropologit, journalistit, taloustieteilijät, taiteilijat ja
monien muiden alojen edustajat informaatiosta. Tavoitteena on, että
informaation erilaiset näkemykset ja hahmotukset siirtyisivät
horisontaalisesti ryhmältä toiselle. Meillä kaikilla on opittavaa
toisiltamme.
Joskus kysymykset ovat tärkeämpiä kuin valmiit
vastaukset. Toivon, että Foorumimme herättäisi juuri tällaisia uusia
kysymyksiä, jotka johtaisivat uudenlaisiin vastauksiin myöskin vanhoihin
kysymyksiin. Muistutan samalla mieliimme Albert Einsteinin lausumat sanat:
”Mielikuvitus on tärkeämpi kuin tieto.”
Toivotan kaikki
osallistujat tervetulleiksi! Tervetuloa!
|
