Ultran Nettikolumni 3/2002 |
|
Ultran Nettikolumni 3/2002 |
|
Pentti
Suutarinen
Olen savusauna – haluan palvella sinua hyvin
Kun
rakennat seinäni, teetpä ne hirrestä/laudasta/turpeesta, huomioithan, että tärkein
elementtini on luonnon kovasta kivestä tehty kiukaani. Ethän käytä siihen tarpeetonta
rautaa, etkä laita mihinkään löylyilman kanssa kosketukseen joutuvaan tilaan
lasi-/kovavilla eristeitä. Paloeristeinä suosittelen kiukaani tarvittaville
eristesivuille luonnon (sinistä) savea n. 5-10 cm ja kiukaan kiviä vasten
tiivispeltilevyä. Kiuaskivien yläpuolelle tarvittaville sivuille ja kattoon tarvitaan
ns. sementtipalolevy. Nuo tilat ovat muuten liian palonarkoja helposti syttyvän vanhan
nokipölyn ja kuumuuden vuoksi. Teetäthän kyläsepällä kiukaaseeni tukevasta
rautalevystä suuluukun, jonka alaosassa on ilma-aukkoja; tämä parantaa vetoani ja
suojaa lähiympäristöä hiilloksen kovalta kuumuudelta. Kun
kokoat kiuastani, aloita mieluiten lattiatason alapuolelta, kiukaasta tulee muuten liian
korkea, jalkataso olisi oltava kiuaskivien ylätasolla. Huomioithan, että tarvitsen hyvin
lämmitäkseni riittävän korkean palotilan palavien puitten yläpuolella. Tulipesän
reunat voit latoa tiilikivistä (yläosan tiilet on syytä olla tulenkestäviä),
savilaasti tiilien välissä ei ole välttämätöntä, luonnonkivet ulkoreunoilla
tukevat. Huomioithan, että tulta vasten valikoit suurehkot mahdollisimman mustat
luonnonkivet, ne tulee asetella holvimaisesti vastakkain. Niiden päälle sitten
varsinaiset löylykivet. Kiviaineksen olisi oltava kovaa luonnon kiveä, mitä on usein
etsittävä kilometrien säteeltä. Kivikerroksen on oltava riittävän paksu (korkea),
ettei kipinät tuulenpuuskissa tarpeettomasti aiheuta palovaaraa ja koska kiukaan
lämmönvarauskyky on riippuvainen kivimäärästä. Yleensä kiukaassa ei ole koskaan
liikaa löylykiviä. Alimmaiset tulta vasten olevat kivet on vaihdettava muutaman kymmenen
lämmityskerran jälkeen, joten huomioithan tämän jo kiuasta suunnitellessasi. Lämmityksessäni
huomioithan, että lämmityspuiden on oltava kuivia. Koivupuu lämmittää parhaiten
– voit polttaa sekahalkoja, kunhan viimeisen pesällisen poltat leppähalkoja. Tämä
siksi, että leppähalko polttaa pihkan ja noen pois löylykivistä – näin silmiäsi
ei kirvele/karvastele löylyissäni. Lämmitysmääräni vaihtelee aina sään ja
kylpijöiden määrän mukaan. Karkea arvioni on: kesällä 2-3 pesällistä, talvella
tuplasti. Säädä kiukaani palo/veto hitaaksi/rauhalliseksi. Älä päästä
tuulenpuuskia ärsyttämään vetoani. Tarvitsen lämmitysaikaa kesällä 2-3 tuntia,
talvella puolet enemmän. Viimeisen pesällisen jälkeen vedäthän hiilet kiukaan
takaosasta eteen ja annat niiden rauhassa palaa loppuun. Savun poiston tulee tapahtua
pääasiassa takaseinän aukosta(räppänä/suljettava luukku). Ruostumaton vesitynnyri
kiukaan sivussa lämmittää ehkä tarpeellisen lämpimän veden. Raitis ilma tulee
yleensä oven alaosasta tai säädettävästä aukosta. Monet lisäävät löylyjen makua
tervaamalla pienen laudanpalan sopivasta paikasta ennen löylyihin menoa. Kostealla
rievulla pyyhithän lauteeni (noesta). Lyö ”makulöylyt” ja tule istuinalustasi
kanssa lauteilleni ”tekemähän terveyttä ja rauhoa rakentamahan” mieleesi ja
ympäristöösi. Meillä
kaikilla on erilainen mieltymys savusaunan rakenteista. Olen ”joutunut”
lapsuudesta alkaen kokeilemaan aina turpeesta tehtyyn savusaunaan saakka erilaisia
löylyjä. Tässä oli jotain vuosikymmenten aikana matkan varrelta mieleen tarttuneita
vinkkejä sinulle savusaunan rakentaja.
Kuvissa etelä-pohjanmaalainen savusauna
|
|
