Joulukuu 2020

 

 

 

 

 Markku Jyväkorpi

 

 Ollako vai eikö olla

 

  Jeesus kuvasi Vuorisaarnassa ihmisyyden tien elämäntapana, mikä johtaa myös yksiselitteiseen tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Tähän kokemukseen Jeesus kehotti pyrkimään ensimmäiseksi. Avataara Amman mukaan jokaisen on mahdollista tiedostaa kokemalla Luoja-, taivasyhteys maallisen elämän aikana. Luoja ei aineellistu ja pakota näin ihmistä tahtoonsa. Ei olisi vapaata tahtoa, jos Luoja pakottaisi tahtoonsa.

Maallisesti ihminen pyritään näkemään vain kehona arvioimaan käytön perusteella, mutta henkilökohtaisesti keskeisintä on tasapaino Luojansa kanssa. Maallinen elämä voidaan nähdä näin Luojan lahjana ihmiselle ja mahdollisuutena tietoiseen Luojayhteyteen.

Materialismi näkee mahdottomana, että henkinen rinnakkaistodellisuus ja Luoja olisi olemassa. Materialismi uskoo oman olemuksensa mukaan vain aineellisuuteen. Jokainen kokee kuitenkin Jeesuksen ohjeistuksella yksiselitteisen Luoja-, taivaskokemuksen, mutta kysymys ei ole jonkin uskonkappaleen uskomisesta vaan pyrkimyksestä elämäntapaan, missä korostuu hyväntahtoinen inhimillinen ihmisyys, mielen hallinta ja totuudellisuus. Mielen epäpuhtaus sameutena ja kielteisyytenä estää näkemästä henkistä todellisuutta.

Jeesus toi esiin keskeisen sanoman, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen onkin kaiken aikaa taivaassa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa tiedostamatta asiaa. Luoja-, taivaskokemus tarkoittaa, että ihminen tulee tästä tapahtumasta tietoiseksi. Näin ihminen on kuoleman jälkeen helvetissäkin vain omassa ajatuskuplassaan ja samanaikaisesti taivaassa tiedostamatta tapahtumaa. Hypnoosikokeessa ihmiselle voidaan antaa käsitys, että on teräshäkissä. Ihminen näkee, tuntee ja maistaa teräksen eikä pääse häkistä pois, vaikka kuinka yrittää. Mielen tasolla omat ajatukset ovat hyvinkin todellisia.
 

NÄKÖKULMAN MUUTTAMINEN MUUTTAA KOKO ELÄMÄN

Henkisessä kehitystapahtumassa tietoisuuskeskus siirtyy takertumisesta kehoon kohti Luojayhteyttä. Carl G. Jung tuo kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" (Otava, 2003) 80000 unen aineistolla johtopäätöksen, että ihmisessä on kaksi persoonaa, mieltä, tämä suurempi on Luoja toimien tietoisena ohjauskeskuksena. Pyrkimällä rehellisyyteen ja totuudellisuuteen ihminen alkaa enemmän ja enemmän huomioida ja tiedostaa Luojayhteyttä. Mitä enemmän ottaa Luojan huomioon elämässään niin sitä todellisemmaksi Tämä tulee ja päin vastoin jos tapahtumaa ei kiinnitä huomiota niin tämä jää vain piileväksi mahdollisuudeksi.

Kaikki ihmiset arvostavat ja korostavat rehellisyyttä sekä totuudellisuutta, mutta ihmisen pitäisi olla rehellinen myös itselleen. Usein ei tuoda esiin omia vaikuttimia. On helppo kuvitella Jerusalemissa tapahtumaa, missä juutalainen ja palestiinalainen huutavat toisilleen kehottaen vetoamaan totuuteen.

Maalliseen elämään liittyy erillisyys ja Luojayhteyteen elämän ykseys. Ihmisyydessä on keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Ahdasmielisillä ennakkokäsityksillä ihminen voi tukkeuttaa kuitenkin mielensä. Jossakin vaiheessa ihmiselle kirkastuu, että elämää ohjaavat Luojan henkiset ja aineelliset lainalaisuudet ja sattuma on näennäistä. Ihmisellä on vapaa tahto ja mitä ihminen kohtaakin on jollakin tavalla siihen myötävaikuttanut. Idän uskonnoissa puhutaan karmasta hyvässä ja pahassa.

Ihmiset arvostavat suuresti älyä, järkeilyä, johdonmukaista ajattelua, mutta on keskeistä ymmärtää, että mieli on työkalu toteuttamaan ajatusta. Äly ja järkeily ovat minän käyttövälineitä. Keskeistä onkin käytetäänkö ajattelua ylevään, hyväntahtoiseen ihmisyyttä ja elämää edistämään elämän vai kielteiseen ja pahantahtoiseen.

Ihminen voi "noitua" itsensä omilla ajatuksillaan lähes huomaamattaan tukkeuttamalla mielensä kielteisillä mielipiteillä, kuten julistamalla että uskoo Jumalaan vain kun Tämä toteuttaa jonkin tietyn ennakkoehdon. Vaikka nämä ajatukset voivat olla esittäjästä nokkelia, niin ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto ja näin ollen Luoja ei pakota ihmistä omaan tahtoonsa.
 

AJATUS TARKASTELEE JOTAKIN ULKOKOHTAISESTI

Ajatus kuvaa jotakin ulkokohtaisesti tai symbolisesti. Ajatteleminen ja kokeminen tapahtuvat eri tietoisuustilassa. Puhtaasti maallistakin kokemusta ajatus ei tavoita. Esimerkiksi vaikka kuinka paljon tahansa kuvaisi uimista tai sävelmää, niin tapahtuma jää epäselväksi, mutta hetkenkin kokemus antaa asiasta ymmärryksen. Henkisestä kokemuksesta ei ole maallisia käsitteitä. Vaikka lukisi tuhansia kirjoja Luojakokemuksesta, niin tapahtuma jää aina epäselväksi, mutta hetkenkin kokemus antaa syvällisen ymmärryksen.
 

MIELEN ALUEELLA AJATUKSET OVAT TODELLISUUTTA

Kaikilla on mieli, mutta kukaan ei tiedä, mikä mieli on. Jung toi käsityksen, että ihminen on saanut mielensä Luojalta ollen näin kaiken aikaa Luojayhteydessä. Neale Walsch kanavoi telepaattisesti kirjoissaan, että aivot on aineellistunut osa mieltä ollen vain pieni osa siitä. Aivot ovat tietokonemainen muistikeskus ja aivoja ärsyttämällä saadaankin esiin vain vanhoja muistijälkiä. Jung toi myös kollektiivisen piilotajunnan käsitteen, missä kaikki tapahtuu ja kaikki ovat yhteydessä toisiinsa.

Mielessä ajatukset ovat voimakkaita ja todellisuutta. Mieli pyrkii toteuttamaan ajatuksia sokeasti. Ajatus on kuin "olio" tai tietokoneohjelma, mitä tunne ja toistuva ajattelu entisesti voimistaa. Ajatus etsii vielä alitajunnasta ja ympäristöstä yhtymäkohtia. Näköhavaintokin muuttuu ensin ajatukseksi, mikä vasta silloin mielessä havaitaan. Omat ajatukset ovat kuin suodatin, mikä hyväksyy tai torjuu ajatuksia, mielipiteitä, havaintoja riippuen sopivatko ne entisiin ajatuksiin. Näin totena pitämä ajatus pystyy torjumaan aistihavaintojakin. Ihmisen onkin hyvin vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaista.

Näin keskeiseksi tulee mielen puhtaus. Mitä kirkkaampi mieli niin sitä helpompi on havaita ja tiedostaa. Ihmisyyden näkökulmalta olisi etu olisi pitää Luoja jatkuvasti mielessään, niin silloin elämän "rikkaruohot", kuten harmitukset, epäoikeudenmukaisuus, pahat sanat eivät saa pimentävää jalansijaa mieleen.
 

KUN JOTAKIN VIRHEELLISTÄ AJATUSTA TOISTETAAN JATKUVASTI, NIIN OSA IHMISISTÄ USKOO SEN

Jeesuksen sanoma oli keskeisesti hengellisyyteen eli omiin henkisiin kokemuksiin pyrkivää, jopa ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Meidän aikakautemme on poikkeuksellisen materialistinen, jopa kirkko voi torjua Jeesuksen selkeän kehotuksen tässä asiassa vetoamalla kirkon oikeaoppisuuteen.

Kolminaisuus on sekä maallisessa elämässä että henkisessä rinnakkaistodellisuudessa, kuten Isä, Poika, Pyhä Henki eli ajatus, sana ja toteutus. Jos vain puhutaan, niin ei tapahdu mitään. Vuorisaarnassa on kuvattu elämäntapa tienä totuuteen ja elämään eli Luojan elämistä todellisuutena.

Kun käsitellään uskontoa ja henkistä rinnakkaistodellisuutta, niin se voidaan torjua epätieteellisenä vetoamalla tieteen vaatimaan loputtomaan toistettavuuteen. Kukaan ei kuitenkaan kyseenalaista valvontakameran totuudellisuutta rikosoikeudellisena tapahtumana.

Vastaavasti tieteellisissä koeolosuhteissa on saatu lukuisia kertoja henkiolentoja havaittavaksi ja kuvattavaksi esimerkiksi IMI:ssä (Institut Metapsychique International Pariisissa) http://www.metapsychique.org

Internetissä on lukuisia mielenkiintoisia tutkimuksia kuten professori Schrenck-Notzingin kirja "Phenomena of Materialisation". Kirja internetissä:

https://publicdomainreview.org/collections/phenomena-of-materialisation-1923/

E. Mattiesenin  tuhat sivuinen kirja "Das persönliche Uberleben des Todes" I-III (vuonna 1936) saa jokaisen sen lukeneen vakuuttuneeksi henkisestä rinnakkaistodellisuudesta.
 

USKON HITUNEN

Jeesus puhui vertauksena, että uskoa pitäisi olla hitunen eli sinapinsiemenen verran. Jos ihminen pitää jotakin asiaa mahdottomana, niin sen vuoksi on hyvin vaikeata aktivoitua. Jos ihminen pitää henkistä rinnakkaistodellisuutta tai Luojan tietoista kokemista mahdottomana tai epäilee asiaa, niin tekee samalla mieleensä vaikeasti ylitettävän ajatusesteen.
 

JOKAISELLA ON SISÄINEN JOHDATUS, SYDÄMEN VIISAUS

Ihminen on vastakkaisten voimien välissä, jokaisen tulisi kuunnella kuitenkin oman sydämen johdatusta. Sisäisesti ihmisellä on kaipuu Luojayhteyteen eli elämänlähteeseen, valoon, iloon, autuuteen, rakkauteen, elämän ykseyteen. Sisäisesti ihminen aavistaa tai tietää, mikä on totta ja mitä pitäisi tehdä.

Avataara Amma korostaa opetuksissaan, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen niin Luoja lähestyy sata askelta. Mutta tarvitaan tämä yksi askel. Jeesus puhui tuhlaajapojasta, minkä Isä ottaa avosylin vastaan. Vuorisaarnassa ja kuvauksessa tuhlaajapojassa tulee hyvin esiin, ettei kysymys ole jonkin  uskonopin uskomisesta vaan pyrkimyksestä Jeesuksen kuvaamaan elämäntapaan.
 

IHMISYYDESSÄ PITÄISI ENEMMÄN JA ENEMMÄN HUOMIOIDA KOKEMINEN

Ajattelemisen ja kokemisen ero tulee hyvin esiin myös kehosta irtautumiskokemuksessa. Kymmenet miljoonat ovat tämän kokeneet sen ja kaikki kuvaavat tapahtuman samalla tavalla. Kehosta irtautuminen tapahtuu höyhenenkevyesti. Samalla huomaa minätajuntana henkisenä olentona liikkuvan ajatuksen voimalla. Aineellisen kehon todetaan olevan vain kuori. Tähän kokemukseen liittyy yleisesti kuolemanpelon menettäminen, osa ihmisistä ei haluaisi palata kehoonsa.

Aivot ovat tietokonemainen muistikeskus ja tapahtuman pitää tallentua aivoihin ollakseen käytössä maallisessa elämässä, vaikka se tapahtuisi henkisessä rinnakkaistodellisuudessa. Osalla ihmisistä kehosta irtautuminen tapahtuu tahdonalaisesti. Eräänä erikoisuutena Raamatussa (2 Kun. 6:12) kuvataan, kuinka profeetta Elia teki kehon ulkopuolella havaintomatkoja.
 

JOKAISELLA ON PIILEVÄNÄ HENKISEN NÄKEMISEN KYKY

Jokaisella on tsakrat, jotka aktivoituvat automaattisesti ihmisyyden elämäntavalla eli pyrkimällä rehellisyyteen ja totuudellisuuteen, elämällä hyväntahtoisesti, arvostamalla mielen puhtautta eli toteuttamalla Vuorisaarnan ohjeistusta. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta ja ajattelumahdollisuuskin mahdollistuvat Luojan läsnäolosta, Tämän huomiosta ja energiavirrasta.

Kun ihminen etsii elämän taustalla olevaa todellisuutta, niin automaattisesti kohtaa Luojansa. Jeesus painotti, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen onkin kaiken aikaa taivaassa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa eli ihmisen on mahdollista koska tahansa tuntea Luojansa rakkaudellinen läsnäolo, armo ja kosketus sekä kokea Tämä iästä riippumatta. UT:ssa on arvoituksellinen lause, että tulen yllättäen kuin varas yöllä. Olisi suuri etu, jos tässä armonosoituksessa pystyi havaitsemaan ja tiedostamaan Luojansa. Luojan voi tiedostaa vain rakkaudessa.

Ihmisen tulisi elää hetkessä tietoisena eli läsnä olevana, jotta voisi havaita ja kokea. Jos on uppoutunut ajatuksiinsa, niin tällöin sulkee elämän ja sen antamat kohottavat mahdollisuudet pois tietoisuudestaan. Kaikki inhimillinen kehittyy tai taantuu mikään ei pysy paikoillaan. Sielun rakkaudellisuus tekee kuin kuvaannollisen sillan mielestä tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Tämä on kuitenkin mahdollista vain rakkauden ja onnellisuuden värähtelyissä. Jokaisen olisikin tärkeätä huomioida ja arvostaa rakkaudellista ihmisyyttä, jotta sielullisuus löytäisi sopivan kasvupohjan. Jokainen ymmärtää, jos ihminen luo itselleen kielteisen, torjuvan ajatuspilven, niin samalla estää inhimillisyytensä ilmenemisen.

Rakkaus ja pelko ovat toisensa poissulkevia. Jeesus painottikin rakkaudellista Isää. Kukaan ihminen ei pysty lähestymään pelottavaa kostonhimoista jumalhahmoa. Lisäpelkoa aiheuttaa iankaikkisen kidutuksen ja kärsimyksen vaara, tosin alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä puhutaan ajanjaksosta.

Neale Walsch on kanavoinut telepaattisesti Luojan ja ihmisen suhteesta sekä kommunikoinnista, kirjoista seitsemän on käännetty suomeksi, Eräänä esimerkkinä kirjassa "Ystävyys Jumalan kanssa" sivulla 93 on seuraava:

"Jumala ei ole kiinnostunut hyvityksestä. Jumala on kiinnostunut siirtymisestä eteenpäin. Te olette evoluution polulla, ette tiellä helvettiin. Päämääränä on tiedostaminen, ei rangaistus."

Raamatussa Jumala on ilmoittanut profeetta Jesajan välityksellä (Jes:1) olevansa kyllästynyt teurasuhreihin, elämällä hyvyydessä ja totuudessa veriruskeat synnit tulevat lumivalkeiksi.
 

KOKO ELÄMÄN VOI MUUTTAA LUOJALÄHEISEKSI MEDITAATIOKSI

Rukous on Luojaan kohdistunut ajatus. Rukouksessa ja uskonnollisessa meditaatiossa ollaan hetki virittäytyneenä Luojan läsnäoloon. Tällöin voi ajatella eteensä Jeesuksen, Kristuksen, Marian tai Devin (Jumalallisen Äidin eli kristillisen Pyhän Hengen). On keskeistä huomata, että vaikka puhutaan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, niin kysymyksessä on sama Jumala, mikä ilmenee ajatuksena, sanana ja toteutuksena. Luoja ottaa halutessaan muodon, minkä ihminen ymmärtää. Neale walsch suosittelee kirjoissaan korkeimman ajatuksen pitämistä jatkuvasti mielessään. Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Luojan tai mestarinsa kanssa ja Hänelle. Näin koko elämän voi muuttaa enemmän ja enemmän Luojaläheiseksi meditaatioksi.
 

Markku Jyväkorpi
www.rajatieto.com

 

 

ALOITUSSIVULLE