Kirjoittelen ja puhun usein minä-muodossa, koska parhaiten voin
puhua siitä, mitä ja miten olen kokenut ja koen asioita tai
asioista, jotka olen elämässäni todeksi havainnut.
Olen kokenut monenlaisia asioita, ilmiöitä ja
tiloja tietoisen henkisen tieni aikana – aikaa on kulunut noin 20
vuotta. Olenhan minä hengittänyt ennenkin – vetänyt Henkeä sisään ja
puhaltanut sitä tai antanut sen virrata ulos eli Hengen tai
Tietoisuuden valo on vaikuttanut minuun, vaikka en ole niin tietoinen
aina siitä ollutkaan. On tarvittu paljon aikaa, ns. virheaskelia,
turhautumista, tunnetyöskentelyä, energiaa ja tahtoa katsoa omia
varjoja ja pimentoja, joita lisääntyvä valo on nostanut näkyviin.
Joskus se valokin on ollut vain varjona tai häivähdyksenä jossain
piilossa. Valo on sytyttänyt ymmärrykseni ja tietoisuuden valo
kasvanut, minä olen juurtunut vähitellen tietoisuuden valoon ja tämä
kehoni, joka kantaa sitä valoa, on kokemusten tutkailun ja tajuntaa
laajentavien valokokemusten avulla puhdistunut ja vahvistunut
kestämään kaiken sen avautumisen ja laajenemisen. Kehon ja mielen on
oltava yhteistyössä valon kanssa, muuten keho palaa ja väsyy ja mieli
järkkyy.
Lähdin melkoisesta loppuunpalamisen tilasta
uudelle tietoisuustielleni, ihan niin kuin monet muutkin ihmiset ovat
tehneet. Materiaalinen maailma ja menestys eivät enää tuoneetkaan
tyydytystä ja iloa ja niiden perässä juokseminen ei enää ollutkaan
vaihtoehto. Kun ilo häviää elämästä ja tekemisestä, on aika katsoa,
mihin ilon valo hävisi, sillä ilon valo on sielun valoa - se on
inspiroitumista ja innostusta.
Siitä ilottoman maailman valottomasta
kurimuksesta oli tie pois. Se tie alkoi ensin vain hengittämällä,
kirjoittamalla tunteita, tuntemuksia ja ajatuksia sanoiksi ja
lukemalla, sitä vauhditti Reiki eli Korkeamman Tietoisuuden ohjaama
elämänvoima ja valo – sitähän Reiki on kirjaimellisesti. Rämmin ja
kömmin ja lopulta lensin pois ilonvalottomasta syöveristä. Monenlaisia
juttuja sain, saan edelleen, tehdä ja välillä jumitella pitkiäkin
aikoja paikallaan, vaikka hyvin nopeasti alkoi valo ja ilo loistaa,
kun sain kuormittavan ja stressaavan elämäntilanteen purettua ja
muutettua sekä alun uuteen lähtemään vauhtiin. Henkisten asioiden
tutkailun lisääminen oli itselleni tärkeä askel. Henkiset asiat ovat
valoa ja se valo on sisällä itsessä – se on Itse - niin kuin se on
ulkoinenkin isompi Tietoisuus Itse tai jumaluus, kuinka kukakin asiaa
haluaa kutsua.
Vuosien varrella on näkyviini ilmaantunut
monenlaisia ihmisiä, ilmiöitä ja opettajia. Suurin osa ilmiöistä on
olemassa ja opastamassa ilonsa ja valonsa hukanneita ihmisiä,
etsijöitä, etsijöiden oman valon äärelle, vaikkakin toisistaan
poikkeavin menetelmin. Ihan kaikki opettajatkaan eivät ole vielä
saaneet juuriaan tiukasti omaan valoonsa, mutta hyvällä tiellä hekin
ovat ja joskus täytyy opettaa sitä, mitä itse tarvitsee oppia.
Joissakin suuntauksissa on opettajan sana laki ja ainoa totuus.
Sellaisissa ilmiöissä ei tunnu olevan tilaa oppilaiden valon ja voiman
itsenäiselle vahvistumiselle. Ehkä me ihmiset olemme hyvin erilaisissa
kohdissa ja tietoisuuden tiloissa elämänpolullamme ja tarvitsemme
joskus tiukkoja suitsia ohjaajiltamme tai ehkä meistä osa on
sellaisia, että löyhempi ohjaus ja oman valon etsintä ja vahvistaminen
lukemattomien omien kokemusten ja tutkailujen avulla ovat parempi
tapa.
Koen, että on tarpeellista olla useammanlaisia
tapoja löytää valo ja juurtua siihen tai siinä. Valo on kasvualusta,
sen on kaste, joka ravitsee nälkäisen mielen ja sielun. Valo on
pyyteetöntä rakkautta tai toisinpäin; se on rakkauslaulu ja -sointu,
joka hivelee ja sivelee sielumme kieliä ja kasvattaa sisäistä
viisastamme, auttaa näkemään, kuulemaan, tuntemaan, ymmärtämään ja
tietämään.
Ihmiseksi ovat sielumme tänne syntyneet ja
ihmiseksi saamme opetella kasvamaan ja tulemaan. Henkiä - ja sieluja -
olemme aina, nyt ihmisen vaatteissa, ihmistemppelissä, ihmispelissä
maaplaneetalla. Ihmisyys on kaunista. Ihmisyyteen kuuluu keho, mieli,
tunteet ja suhteet, ihmiskokemukset. Ilman sinua minua ei olisi, ei
olisi tällaisena kuin sinä minut näet. Sinä autat minua valollasi
näkemään ja tuntemaan itseni tällaisena hyväksytyksi ja rakastetuksi,
todelliseksi. Minä autan sinua näkemään ja tuntemaan sinut sellaisena
hyväksytyksi ja rakastetuksi, todelliseksi. – Ilman sinua minua ei
olisi tällaisena ja ilman minua sinua ei olisi sellaisena, jona sinut
näen, tunnen ja koen.
Se on kaunista ja kun se on kaunista, se on
valoa, se soi ja vahvistaa meitä molempia. Jos en näe sinussa sielusi
valoa, katson uudelleen, arvioin uudelleen, tunnustelen uudelleen,
kutsun uudelleen; olet saattanut hukata sielusi valon ja silloin se,
että minäkin etsin sinusta sitä, auttaa sinua löytämään ja
vahvistamaan sitä. Joskus minun on lakaistava tietoisuudestani roskia,
työnnettävä verhoja sivuun eli työskenneltävä omien tunteiden,
oletuksien ja ajatuksien kanssa, että alan taas nähdä sen valon, jota
olet. Sinä saatat joutua tekemään sitä samaa minun kanssani,
nähdäksesi sen valon, jota minä olen. Autamme toisiamme juurtumaan
siihen kummankin omaan valoon, joka on osa isompaa ja ikuista valoa.
Kun juurrumme ihmisinä sielun valoon ja kun sielumme juurtuu ihmiseen
meissä, saamme sen kokemuksen ja kohoamisen kehoissamme, jota tulimme
tälle planeetalle etsimään ja kokemaan.
Matka - valomatka, elämä - on aina niin kiehtova,
vaikka välillä se voi olla raskas ja vaikea. Tunnelin päässä
Itsessämme näkyy valo, joka me olemme ja tunneli onkin vain tie oman
valon löytämiseen ja siihen juurtumiseen. Eikä kehomme aina tarvitse
kuolla ja hajota löytääksemme valon. Elämä on prosessi Hengestä
sieluksi ja olennoiksi, jotka tiedostavat sielun ja hengen valon
meissä kaikissa.
Hannele Säteentie
044-5804468
www.hyvinvointila.fi
