Kuka oli Charles Chaplin? No, kaikkihan tietävät oikean vastauksen. Mutta kun kysytään kysymys tarkennettuna, kuka oli ihminen nimeltä Charles Chaplin, tulee esiin yllättävä vastaus – kukaan ei tiedä!
 

Heikot lähtökohdat

Charles Chaplinin elämää voi täydellä syyllä pitää sankaritarinana vailla vertaa. Charliehan syntyi Englannissa käytännössä niin köyhiin oloihin, kuin olla ja voi, eivätkä lähtökohdat muutenkaan olleet ruusuiset. Lapsuus meni ankeissa oloissa äidin kanssa, joka sittemmin sairastui mielisairauteen, mahdollisesti syfiliksestä johtuvaan. Ainoa valopilkku, että isäukko oli jo muuttanut muihin asumuksiin, sillä tämä oli tiettävästi kovanluokan alkoholisti, joka taisi kuollakin maksan hajotessa lopullisesti. Sieltä sitä kuitenkin sitten kimmottiin ylöspäin, kunnes lopulta oltiin maailmankuuluja elokuvantekijöitä, jota niin suuri yleisö kuin kriitikotkin kilvan ylistivät. Syystäkin. Onhan kenkäänsä syövässä surullisessa kulkurihahmossa sitä dramatiikkaa, johon voi samaistua vain se, joka on oikeasti sen kaiken kokenut.

Vaan mikä tässä myytissä sitten on totta, ja mikä on jälkikäteen sepitettyä dramatiikkaa, sillä totuus voikin olla kokonaan toisenlainen.
 

Arvoitus nimeltä Chaplin

Jos on Shakespeare maailman kuuluisin teatterikynäilijä, josta kuiskitaan koko ajan äänekkäämmin, että häntä ei ollutkaan, niin maailman kuuluisin elokuvantekijä, ei hänkään ole arvoitukseton hahmo. Tarina lienee syytä aloittaa 50-luvulta, ja sen ajan surullisen kuuluisista kommunistivainoista. Oli vain ajan kysymys, koska Hooverin johtama FBI iskisi silmänsä Hollywoodissa asustavaan Chapliniin. Ajan hengessä häntä epäiltiin kommunistiagentiksi, ja kuten tiedämme, viimein hänet karkotettiin Yhdysvalloista tämän epäilyn perusteella. Hoover epäili muutakin. Hän epäili kaikessa vainoharhaisuudessaan, että Chaplin olisi kirjaimellisesti kommunistisen Neuvostoliiton tuote. Hän olisi käynyt jossakin päin Neuvostoliittoa agenttikoulutuksen, ottanut sittemmin englantilaisen henkilöllisyyden, ja alkanut toimittamaan tietoa itään päin. Lopputulemaksi tutkimuksesta jäi, että mitään näyttöä hänen kommunismistaan ei koskaan saatu, mutta yhdensortin radikaalina häntä pidettiin – joka riitti karkotusperusteeksi. Tai olihan tapauksen yhteydessä eräs erikoinen vivahde, kun karkotusuhasta kuullut Chaplin tokaisi ohimennen lehtimiehille lähtevänsä ”takaisin Venäjälle” – lause joka varmasti tuli myös Hooverin korviin.
 

Vakoojat työssään

Loppujen lopuksi tapaus meni niin pitkälle, että Britannian vastavakoilulle annettiin pyyntö selvittää Chaplinin taustat. Nehän olivat valmiiksi hämärät. Aiemmin 20-30 –luvuilla häntä oli moneen kertaan epäilty juutalaiseksi, eikä mitenkään mairittelevassa yhteydessä. Chaplin kiisti nämä väitteet jyrkästi, mutta myönsi ihailevansa toki juutalaisia, ja harmitteli että itse ei heihin kuulunut. Kuka Chaplin sitten oli? Brittitiedustelijat eivät kerta kaikkiaan kyenneet löytämään hänen syntymästään minkäänlaista merkintää. Syntymätodistus puuttui tyystin. Vielä vähemmän hänestä tuntui löytyvän tietoja niiltä alueilta, joissa hän sanoi lapsuutensa oleskelleensa. Missään kouluissa hän ei tuntunut olevan kirjoilla, ja jopa hänen isänsä tuntui olevan varsin mystinen hahmo, jota niin ikään ei tuntunut löytyvän kirjoista ja kansista.

Chaplin aina totesi kuinka hänen uransa alkoi siitä, kun hän tuurasi äitiään Hannah Chaplinia teatterilavalla. Kuitenkaan hänen äidillään ei tiedetä olleen missään teatterissa minkäänlaisia kiinnityksiä, eikä hänen nimeään tunnu löytyvän minkäänlaisten teatteriseurueiden nimilistoista. Mikäli hänen äitinsä oli jonkin sortin revyy-esiintyjä, sen on täytynyt tapahtua kauan ennen Charlesin syntymääkään. Edellä olevan perusteella on syytä epäillä, että hänen lapsuutensa avainkokemus on jotakin, joka on joko tapahtunut tai sitten ei. Britannian M5 antoi vastauksen Hooverille, että heillä ei ole aavistustakaan kuka Charles Chaplin oikein on, ja mistä hän yllättäen Britanniaan on putkahtanut. Tutkimukset nostivat esiin myös varsin erikoisen näkemyksen, jonka mukaan Chaplin voisikin olla kansallisuudeltaan ranskalainen, ja alkuperäiseltä nimeltään Israel Thornstein.
 

Mustalaiskaravaani selittäjänä

Aiheessa on sen verran salaliittoteorian aineksia, että tottakai siihen on tartuttu laajalla rintamalla. Nykyisin pidetään lähes itsestään selvänä, että Charles Chaplin oli mustalainen, joka syntyi mustalaiskaravaanissa jossakin päin Britanniaa, ilmeisesti lähellä Birminghamia. Eikä sillä porukalla ole pahemmin tapana syntymätodistuksia hakea. Tietyllä tavalla jutussa on järkeä, ja tuo esiin niin hänen kuin äitinsä esiintymistaidot, jotka tosin ovat tapahtuneet varsin vapaamuotoisissa merkeissä kiertelevinä esiintyjinä vailla mitään virallisia sopimuksia. Onpa jopa menty niin pitkälle, että on epäilty että mustalaiskaravaani olisi alkujaan venäjältä, joka selittäisi Chaplinin oudon lauseen venäjälle palaamisesta. Tämäkin hatarille otaksumille nojaava teoria saattaa olla kokonaan väärä. Chaplin vain tuntuu olevan mies, joka putkahtaa tyhjästä ja jonka ensimmäinen virallinen dokumentti on hänen passinsa vuodelta 1920.

Chapliniin liittyy myös takavuosien eriskummallinen havainto. Eräässä vanhassa filminpätkässä, joka on tehty mainoskuvaksi Chaplinin elokuvalle, on kuvattu elokuvateatterin kylttiä ja satunnaista kadunvilinää. Ohitse kulkee mummeli, joka ilmiselvästi puhuu kännykän tapaiseen laitteeseen. Suu liikkuu kuin hän puhuisi jonkun kanssa. Loppujen lopuksi ei ole ikinä kyetty selvittämään, miten 1920 –luvun elokuvassa voi joku puhua puhelimeen jollaista, teknologiaa ei tietenkään ollut silloin olemassakaan. Puheet aikamatkaajasta käynnistyivät tietenkin heti ja hetikohta netti tuntui täyttyvän vastaavista filminpätkistä, jotka luonnollisesti ovat kaikki väärennöksiä - vain tämä yksi on ja pysyy aitona. Kulkeeko siinä todellakin aikamatkustaja joka puhuu kännykällään jonnekin – mahdollisesti tulevaisuuteen – vai onko asialle jokin maallinen selitys? Tähän saakka paras luonnollinen selitys lienee, että kyseessä on kuulolaite eli kansanomaisemmin kuulotorvi, jollaisia siihen maailmanaikaan valmistettiin jo patterivetoisia. Ja kuin sattuman oikusta rouvashenkilö on vähän omalaatuinen ja puhua sopottaa itsekseen. Näin syntyy illuusio matkapuhelimesta, mutta on asian kanssa kuinka vaan – totuutta ei tiedetä.