Klikkaa kuvat isoiksi

 

 Lapsesta asti Himalaja ja Tiibet ovat kiehtoneet minua. Heti kun oli mahdollista matkustin katsomaan omin silmin miltä Nepalissa ja Tiibetissä näyttää. Lhasaan päädyin ensi kerran vuonna 1985, ja pyhiinvaeltajan almun saaminen paikalliselta vallasrouvalta on eräs koskettavimpia kohtaamisiani ikinä.

Tiibet ei kuitenkaan rajoitu Tiibetin autonomiseen alueeseen, vaan aito Tiibet levittäytyy lähinnä Sichuanin ja Qinghain provinssien alueelle. Siellä tiibetiläinen kulttuuri tuntuu elävän vielä vahvempana kuin autonomisella alueella konsanaan. Johtuuko se alueen asukkaitten itsepäisestä luonteesta vaiko hallituksen löysemmästä kontrollista, jää arvauksen varaan, mutta se ainakin on totta, että Amdossa ja Khamissa on ulkomaalaisen helpompaa liikkua ja elämyksiä on luvassa joka käänteessä.

Olen tehnyt kaksi matkaa Amdon ja Khamin alueelle vuosina 2013 ja 2016. Matkojen kohokohtina olivat Larung Garin ja Yarchen Garin jättimäiset buddhalaiset instituutit, jotka ovat vaivihkaa kohonneet Sichuanin takamaille paljolti viranomaisten ja etenkin ulkomaisten matkailijoitten ulottumattomiin.

Repkongin shamaanijuhlat ovat myös hyvin säilynyt salaisuus, jossa muinainen animismi esittäytyy sekä esteettisenä kokemuksena että väkivaltaisena ja verisenä spektaakkelina.

Ei kannata myöskään unohtaa jokapäiväisiä kohtaamisia. Taivashautajaiset, patsaiksi muumioidut apotit, nomadien jokapäiväinen elämä ruohotasangoillaan, nuorten munkkien ihmetys heidän kohdatessaan elämänsä ensimmäiset ulkomaalaiset.
 

Kätketty Tiibet, kuvallinen kertomus Itä-Tiibetistä

* Valokuvaaja Petri Kaipiainen
* Tiistaina 25.4.2017 Kello 18.00 Suomen Elokuvasäätiön Auditorio, ELOKUVATEATTERI KINO - K-13
   Kanavakatu 12, Katajanokka, 00160 Helsinki
   Raitiovaunut 4, 4T, Kauppiaankadun pysäkki

Suomalais-Tiibetiläinen Kulttuuriseura ry.