Kirkollisesti Pyhä Yrjö voittaa lohikäärmeen. Tästä ikonista on lukuisia erilaisia versioita ja myös patsaita. Toisinaan lohikäärme tai "paha" kuvataan käärmeenä tai tätä symbolisesti muistuttavana hahmona. Tapahtumassa on myös syvällisempi sanoma. Tätä voidaan tulkita, että Sielu totuuden miekalla tai peitsellä yrittää vapauttaa ihmistä "paholaisen" (Carl G. Jungin "varjon", Rudolf Steinerin "Doppelgängerin") otteesta.

Kirkollinen synti on mikä tahansa, mikä erottaa ihmistä Luojasta. Aadamin "lankeemus" ja näin kirkollinen "perisynti" on myös Jumalan lahja ihmiselle vapaan tahdon, valinnanvapauden antamisena. Mutta tähän liittyy vastuu omasta mielestä ja näin ajatuksista, sanoista ja teoista. Jeesus toi esiin syyn ja seurauksen lain eli mitä kylvää, niin sitä niittää sekä hyvässä että pahassa.

Vastavoimat eivät itsessään ole pahoja, vaan ne ovat kuin tuli, vasta ajatus voi tehdä pahan eli muuttaa voiman kielteiseksi ja tuhoavaksi.
Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että Sielulla on suuri työ ihmisen ajattelun korjaamisessa. Jokaisen elämä etenee omien ajatuksien mukaisena. Ihminen on ajatuksiensa kaltainen, jopa nähden elämän ajatuksiensa mukaisena.
Taivastietoisuudessa kaikilla sen edustajilla on sama välitön tieto ja ymmärrys. Enkelikirjailija, näkijä Lorna Byrne tuo esiin kirjoissaan, että enkelillä ei ole vapaata tahtoa ja näin enkelin kanssa ei voi käydä "kauppaa". Enkelin kasvot ovat kaiken aikaa Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa ja näin enkeli on Luojan sanansaattaja sekä työväline.

Suomen Teosofisen Seuran perustaja, näkijä Pekka Ervasti korostaa kirjoissaan, että myös mustat enkelit ovat Jumalan palvelijoita mahdollistaen valinnan vapauden. Ervastin mukaan ihminen on saanut kaiken hyvän pahan kautta. Valitsemalla mustien enkeleiden palveluksia, sitä seuraavien omien ankeiden kokemuksien kautta valitaan rakkaudellisuus.

Kymmenet ehkä sadat miljoonat ovat kokeneet kehosta irtautumiskokemuksen ja tällä tavalla havainneet ihmisen henkisen olemuksen. Tällöin kokija huomaa olevansa ajatteleva ihmissielu kehonsa ulkopuolella. Tällöin havainnoijalle selviää, ettei aineellinen keho ajattele, vaan se on pelkkä kuori eli välikappale maallista elämää varten.
Kehosta irtautumiskokemuksessa jokainen pystyy liikkumaan kehon ulkopuolella ajatuksen voimalla. Tähän kokemukseen liittyy yleisesti kuolemanpelon menettäminen. Kokemus muistetaan yksityiskohtaisesti koko elämä.
Minätajunnan tulisi ohjata mieltään, minne kiinnittää huomionsa ja mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä. Vallitsevat mielipidevirtaukset voivat olla harhauttavia sekä inhimillisen, hyväntahtoisen ihmisyyden että henkisen totuuden näkökulmalta.
Mitään ei tapahdu ilman liikkeelle panevaa ajatusta pienimmässäkään asiassa eli ajatus on aina kaikessa toiminnassa alku. Näkökulman vaihtaminen voi muuttaa koko elämän.

Ihmisen oma aktiivisuus on keskeistä myös henkisyydessä. Kun ihminen ajattelee jotakin toistuvasti, niin tämä aktivoi ja energisoi ihmisen tässä suhteessa. Avataara Amma korostaa opetuksissaan, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy ihmistä sata askelta. Usein ihminen etsii totuutta jostakin hyvin vanhasta tai äärettömän kaukaa, vaikka oma Luojayhteys on lähempänä kuin oma hengitys.

Avataara Amma tuo esiin näkemyksen, että Luoja on Mieli, tietoisuus ja kaikki tapahtuu Tämän Mielessä. Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" Carl G. Jung kirjoittaa, että ihmisen mieli on osa Luojan mieltä. Jung kirjoittaa myös kollektiivisesta piilotajunnasta, mikä sisältää koko maailmankaikkeuden ja kaikki ovat tässä yhteydessä toisiinsa. Toisinaan puhutaan maallisesta minästä ja jumalallisesta minästä, itsestä ja Itsestä. Kukaan ihminen ei tiedä, mikä mieli on.

Jeesus opetti, että ihminen on kaiken aikaa myös taivaassa Luojan läsnäolossa tuomalla esiin, että taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Näin ihmisellä on kaiken aikaa myös mahdollisuus taivastietoisuuteen, jos vain pystyy virittäytymään Luojan rakkaudelliseen läsnäoloon. Oivalluksen hetkellä ihminen saa tähän yhteyden "valopilkahduksena".

Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Huomisen Jumala" (sivu 333)seuraavaa: "Kaikki tarvittava viisaus on aina sisimmässäsi, että käyt aina keskustelua Jumalan kanssa ja että aina, kun käännyt sisimpäsi puoleen ja etsit puhtain sydämin ja syvästi haluten korkeinta totuuttasi, saat sen. Sinun tarvitsee vain kuunnella, mitä sinulla on sanottavaa itsellesi ja sitten luottaa siihen."
Kun ihminen oivaltaa, että Luojan huomiosta, energiavirrasta, syntyy oma maallinen elämä, tajunta ja ajattelu, niin edellinen kappale muuttuu todelliseksi mahdollisuudeksi. Luojalle kaikki informaatiokanavat ovat mahdollisia.
Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että syntymällä ihmiseksi on tapahtumaketjussa, missä Luojayhteys pitäisi tiedostaa. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Kysymys on kokemisesta eikä maallisen mielen ajatuksista, älyllisestä tiedosta, opinkappaleista.

Vapaan tahdon, oman mielen mukaisesti on myös mahdollista eristää Luoja mielestään. Ajatus on valtavan voimakas. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaista. Toisinaan ihminen on valmis keksimään ja hyväksymään mitä tahansa perusteluja sekä ehtoja, ettei tarvitsisi kuunnella Luojansa rakkaudellisia huomioita. Tällöinkin ihminen saa viestejä symbolisina unina, missä henkisessä mielessä mennään ja mitä pitäisi ottaa huomioon.

Markku Jyväkorpi

www.rajatieto.com