Suomen Ufotutkijat ry:n puheenjohtaja Björn Borg piti
alkupuheenvuoron yhdistyksen 40-vuotisseminaarissa Tampereen
Planetaariossa 30.11.2013.
Kun katsomme avaruuteen niin näemme miljardeja tähtiä. Näemme
miljardeja galakseja. Niitä on niin paljon ettemme edes pysty
käsittämään miten paljon niitä on. Ja nykyisin löydämme miltei
päivittäin lisää planeettoja. Jo pienenä kysyin kavereiltani
kompakysymyksen, missä avaruus loppuu? Ja millä tavalla se loppuu?
Onko siellä korkea aita jossa on iso kyltti jossa lukee "SEIS! PÄÄSY
KIELLETTY!". Ja jos siellä on tällainen aita ja kyltti, niin mitä
siellä aidan toisella puolella on?
Onko siellä
avaruusolentojen kotipaikka?
Onko siellä enkelien koti?
Onko siellä kuolleitten lopullinen lepopaikka?
Tai kuolleitten uudelleensyntymispaikka?
Löydämmekö sieltä Jumalan joka hämmästyneenä katsoo meitä ja kysyy
"miten löysitte minut"?
Löydämmekö sieltä Jumalan joka nauttii iltakahvinsa kauniissa
puutarhassa Buddhan ja Allahin seurassa?
Löydämmekö sieltä Paratiisin?
Emme voi edes
kuvitella miten iso avaruus on tai mitä kaikkea voimme löytää sieltä.
Löydämmekö
ihmisiä joilla on kolme jalkaa ja kaksi päätä?
Löydämmekö olentoja joilla on kolme kättä tai ei käsiä ollenkaan?
Olentoja jotka eivät osaa puhua vaan kommunikoivat telepaattisesti?
Löydämmekö olentoja jotka päpättävät taukoamatta?
Vain pari päivää
sitten näin telkkarissa, kuinka eräs tähtitieteilijä kertoi, että
avaruudesta on löydetty hiili- ja sokerimolekyylejä.
Löydämmekö
planeettoja täynnä hiilikasoja?
Löydämmekö planeettoja jotka koostuvat sokerista?
Löydämmekö avaruusrodun joka on kehittänyt menetelmän valmistaa
valtavia sokeritorttuja joita nälkäiset saavat ahmia niin paljon kuin
jaksavat?
Eikä tämän asian
pohtiminen lopu tähän. Nykyisin puhutaan yhä enemmän
rinnakkaismaailmoista ja multiversumeista. Ajatelkaa jos meidän
avaruus onkin vain yksi ja niitä onkin sitten olemassa vielä kymmeniä,
satoja, tuhansia, miljoonia tai miljardeja universumeja lisää! Emme
pysty käsittämään miten pieniä me olemme ja kuinka valtavasta
maailmasta tai maailmoista me puhumme.
Kun puhutaan
matkustamisesta meidän aurinkokunnassamme, niin ajatelkaa miten
pienestä se on kiinni, että voisimme tutkia meidän omaa
aurinkokuntaamme tehokkaammin. Se on kiinni vain sopivasta
kulkuneuvosta! Ajatelkaa miten maailmamme muuttuu, kun joku keksi
halvan kulkuvälineen, jolla voimme matkustaa vapaasti omassa
aurinkokunnassamme! Tarvitaan vaan joku avaruus-Volkkari joka maksaa
autoliikkeessä a 10.000 euroa, ja alennusmyynnissä 8.500 euroa. Tästä
halvemmasta mallista puuttuu kyllä kahvinkeitin ja mikro. Tällä
avaruus-Volkkarilla käymme sitten sunnuntaisin Marsissa ja
viikonloppuisin kierrämme Saturnuksen. Lapset saattavat kyllä valittaa
että taasko Marsiin! Siellä on aurinkokunnan huonoimmat hampurilaiset!
Mutta ajatelkaa
Kolumbusta! Hän päätti etsiä tien Intiaan ja törmäsi vahingossa
Amerikkaan jota luuli Intiaksi. Siksi alkuasukkaita kutsutaan vieläkin
intiaaneiksi ja puhutaan Länsi-Intiasta. Ja monet luulivat etukäteen,
ettei Kolumbus tule ikinä hengissä takaisin, koska oli olemassa
erittäin suuri vaara, että hän putoaisi Maan reunan yli. Siitä on nyt
yli 500 vuotta.
Miten jos
katsomme eteenpäin ajassa 500 vuotta? Siirrymme vuoteen 2513 jolloin
SUT täyttää 540 vuotta. Saattaa olla, että niitä synttäreitä ei
järjestetäkään Tampereen Planetaariossa vaan jollakin asteroidilla
kaukana avaruudessa. Ja vuoden 2513 asukkaat nauravat meille ja
ihmettelivät, miten oli mahdollista, että vuonna 2013 vielä oli
olemassa ihmisiä, jotka eivät uskoneet ufojen olemassaoloon. Sen
jälkeen kun olen harrastanut ufoja 50 vuotta olen keksinyt uuden
todisteen ufojen olemassaolosta. Tämä todiste on ollut silmiemme
edessä kaikki nämä vuodet, mutta emme ole ymmärtäneet pitää sitä
todisteena ufojen olemassaolosta.
Ja mikä tämä
todiste sitten on? Tämän todisteen muodostaa kaikki ne viralliset
tutkimukset mitä on järjestetty vuosien varrella. Nämä tutkimukset
yleensä ovat loppuneet toteamukseen etteivät "ufot edusta mitään uhkaa
turvallisuudellemme". Huomatkaa miten ovelasti tämä on muotoiltu:
siinä ei sanota, että "ufot eivät ole olemassa" vaan että "ufot eivät
edusta mitään uhkaa turvallisuudellemme". Nämä ovat kaksi aivan eri
asiaa. Mutta tämä oli nyt vaan reunahuomautus tässä asiassa.
Minun varsinainen pointtini tässä on se, että on aina ollut TARVE
järjestää näitä tutkimuksia. Viimeisenä osoituksena tästä on se
tosiasia, että Perun ilmavoimat vast'ikään aloittivat ufotutkimukset
taas uudelleen. Se ei lopu ikinä.
Tutkitaan ja
tutkitaan ja todetaan, ettei mitään tutkittavaa ole olemassakaan,
mutta sitten tulee taas esille TARVE aloittaa tutkimukset uudelleen.
Ja taas uudelleen. Emme milloinkaan ole saaneet otetta näistä ufoista.
Ja nyt 50 vuoden ufoharrastuksen jälkeen minäkin tajusin, että nämä
loputtomat tutkimukset ovat todiste siitä, että on olemassa TARVE
tutkia asiaa ja tämä loputon TARVE itsessään on todiste siitä että
ufot ovat olemassa.
SUT otti käyttöönsä vuoden 2009 alussa uuden Havaintotietokannan jossa
tätä kirjoittaessa on 988 ilmoitusta ja vuoden loppuun mennessä se
nousee varmasti 1.000 ilmoitukseen. Suurimman osan pystymme
selittämään, mutta joukossa on sellaisia, että SUT ei mitenkään ole
pystynyt selittämään niitä vaikka kuinka ollaan yritetty. Me
SUTilaiset olemme tässä ufoasiassa edelläkävijöitä.
Samalla tavalla kuin Kolumbus seisoi meren rannalla ja ihmetteli, että
mikä siellä taivaanrannan takana on, niin samalla tavalla SUTilaiset
katsovat tähtitaivasta ja ihmettelevät, että mitä tuolla ylhäällä on?
On olemassa ihmisiä jotka eivät ymmärrä kiinnostustamme. Mutta niin
oli varmasti Kolumbuksen aikaankin. Mutta nämä ihmiset jotka eivät
ymmärrä meitä eivät olekaan edelläkävijöitä. ME olemme näitä
edelläkävijöitä!
Raamatussa
sanotaan että "Olkaa hedelmällisiä ja lisääntykää ja täyttäkää Maa".
En ollut ikinä ymmärtänyt tuota käskyä, kun katsotaan kuinka paljon
ihmisiä Maan päällä nykyisin on. Mutta sinä päivänä kun joku keksii
tuon Avaruus-Volkkarin tilanne muuttuu dramaattisesti. Silloin ihmisiä
lähtee sankoin joukoin avaruuteen. Silloin ymmärrämme, että tuossa
käskyssä sittenkin oli järkeä.