Kuvateksti: Maltan kirkkomaalaukset. Marian yhteydessä raja inhimillisen, äidillisen esikuvan ja Pyhän jumalallisen olennon välillä on monin tavoin hämärä ja epäselvä. Katolisissa maissa Neitsyt Maria on palvonnan ja rakkauden kohde, monelle yhdyshenkilö Jumalan luokse. Näissä kirkkotauluissa Maria on suuri jumalallinen olento, jonka jalkojen alla on puolikuu, mikä viittaa kuoleman voittamiseen.

 

Maallisessa elämässä ihminen on kaikenaikaa vastakkaisten voimien välissä.

Näistä voi olla myös tietoinen, esimerkiksi itsekkyydestä - epäitsekkyydestä, auttamisesta - auttamatta jättämisestä, valkoisista - mustista enkeleistä, maallisesta - korkeammasta mielestä, eläinihmisestä - henkisestä ihmisestä jne.

Korkeampi minä, Sielu on kaikenaikaa henkisessä valotodellisuudessa, rakkauden, ilon, intuition, ykseyden maailmassa, johon se yrittää herätellä minää maallisuuden unesta. Uskonto-opillisesti saatanan, paholaisen toimia, juonia ovat tapahtumat, mitkä erottavat ihmistä Luojasta. Heprean kielen sana "saatana" on saamaa juurta sanalle "olla esteenä". Ajatukset eli pyrkimykset, maallisuuteen takertumiset, opinkappaleet, mitkä estävät ihmistä lähestymästä ja kokemasta Luojaa ovat tässä mielessä olemukseltaan saatanallisia.

Minä tiedostaa ja havainnoi elämää mielensä välityksellä, mieli on minän työväline. Mielellä on kyky virittäytyä melkein mihinkä tahansa. Mieleen mahtuu kerrallaan vain yksi havainto tai ajatus, on se suuri tai pieni eli mieli pystyy virittäytymään, esimerkiksi pienen pieniin yksityiskohtiin, elämän kielteisiin "rikkaruohoihin", helvetin kauhuihin sekä päinvastoin kokemaan Luojan rakkaudellisen läsnäolon. Pitäisi olla tarkkaavainen, mitä ajatuksia, mielikuvia mieleensä valitsee. Ajatuksia tulee ja menee, mutta mihinkä kiinnittää huomiota tai mitä alkaa ajatella muuttuu samalla omaksi todellisuudeksi. Ajatus toistettuna energisoi sitä ja vastaavasti ajattelematta se kuihtuu vähitellen pois. Tunne voimistaa ajatusta. Mielessä oleva ajatus tai havaittu tapahtuma palauttaa mieleen vanhoja yhtymäkohtia. Ihminen joutuu helposti vanhojen ajatuksien "oravanpyörään", mikä puolestaan energisoi vanhoja ajatuksia. Vanhojen ajatuksien pohtiminen voi estää tai vääristää nykyhetkessä elämän kokemista.

Maallisesti kaikki pyritään katsomaan erillisinä. Henkissielullisesti on kaiken ykseys, kaikki tapahtuu Luojan mielessä, Luojan läsnäolossa, Tämän energiakentässä. Carl G. Jung toi esiin käsitteen kollektiivisesta piilotajunnasta, joka sisältää kaiken ja jossa kaikki tapahtuu. Kollektiivinen piilotajunta sisältää koko maailmankaikkeuden. Jeesuksenkin sanoin ihminen on kaikenaikaa taivaassa ("taivasten valtakunta on sisäisesti teissä"). Mitä ei tiedosta, niin sitä ei ole kuitenkaan omassa todellisuudessa.

Ajatuksella on suuri voima, jos esimerkiksi hyväksyy mielipiteen, että Luojan kokeminen on mahdotonta, niin sananmukaisesti ihminen estää itseltään tällaisen mahdollisuuden. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Ihminen on kuin ajatuskuplassa tai pallon sisällä, jota omat ajatukset, tunnepitoiset mielikuvat ympäröivät. Omat ajatukset heijastuvat takaisin kuin peilistä. Olisi keskeistä olla hyväntahtoinen. Neale Walsch korostaa kirjoissaan kanavoituna tietona, että helvettikin on vain oman mielen luomus, vaikka kokijasta voi vaikuttaa hyvin todelliselta.

Omat toiveet ovat keskeisiä. Jos ihminen ei tee mitään, niin ei mitään tapahdukaan. Olisi keskeistä aktivoida itse itsensä, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota elämän tarjoamiin lukemattomiin aktivoitumismahdollisuuksiin, esimerkiksi hakeutumalla luontoon, kuuntelemalla linnun laulua, virittäytymällä kukan kauneuteen, kuuntelemalla kaunista musiikkia, leikkimällä lapsen kanssa, lukemalla henkistä kirjaa, rukoilemalla, hetken meditaatiolla jne.

Avataara Amman mukaan henkisillä mestareilla on henkisyydestä samat näkemykset. Ihminen huomaa henkisyyden kehittymisen tasapainoisuuden kehittymisenä, ymmärryksen ja henkisen tietoisuuden lisääntymisenä. Rudolf Steiner on kehittänyt teosofian pohjalta suoranaisen hengentieteen, missä tiedemiehen tarkkuudella kuvataan henkisten kykyjen kehittymistä, kolmannen silmän aukeamista.

Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" Carl G. Jung painottaa, että ihmisellä on rakkaudellinen ohjauskeskus, Itse. Tämä liittyy jollakin tavalla koko maailmaan sekä sisäiseen että ulkoiseen. Se on olemukseltaan läsnä oleva, muotoa vailla oleva, ilmeten ihmisen kautta. Jung korostaa edelleen, että ihmisessä on kaksi eri persoonallisuutta, mikä voidaan koska tahansa todistaa. Tämä suurempi Itse jää vain piileväksi mahdollisuudeksi, mikäli siihen ei kiinnitä huomiota. Ihmisen itsensä, vapaan tahdon mukaisesti, pitää aukaista rako, mistä valo pääsee mieleen. On mahdollista mennä korkeisiin tietoisuustiloihin monella eri tavalla, esimerkiksi keskittymällä uskonnolliseen tauluun, ikoniin tai musiikkia kuunnellessa. Luoja on aina läsnä ihmisen elämässä. Jokaisena hetkenä voi lähestyä Luojaansa. On virhe odottaa joskus tulevaisuudessa oikeata hetkeä. Elämä lukuisine henkisine mahdollisuuksineen voi lipua huomaamatta ohi.

Henkisissä kirjoissa suoran yhteyden saamista Itseen (Luoja, Kristus) sanotaan taivasyhteydeksi, valaistumiseksi. Jung painotti, että ihmisen pitäisi saada yhteys tähän sisäiseen, tietoiseen, rakkaudelliseen ohjauskeskukseen kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiota. Ihmisen tulisi siis elää kahdessa tasossa tai maailmassa samanaikaisesti ja seurata niitä vihjeitä ja merkkejä, joita saa ulkoisissa tapahtumissa, oivalluksissa, henkisinä virikkeinä, mielikuvina, rakkaudellisina tunteina, symboleissa unissa jne.

Elämää voidaan katsoa suurena etuoikeutena, Luojan ihmeenä ja rakkaudellisena läsnäolona tai maallisena, pelottavana kärsimysnäytelmänä. Alkuräjähdyksessä Luojan energiaa pienessä pisteessä muuttui aineelliseksi maailmankaikkeudeksi. Tätäkin kautta on suoranainen yhteys Luojan läsnäoloon. Aine ja energia on yksi ja sama asia. Maallisesti on helppo muodostaa mielikuvia elämän ykseydestä, kaikki ovat riippuvaisia toisistaan, esimerkiksi kasvit antavat happea ja yhteisessä ilmakehässä kaikki ihmiset hengittävät yhteistä ilmaa. Ihmiset ovat osa ekosysteemiä, mikä perustuu ottamiseen ja antamiseen. Ilmeisesti ihmiskunnan alkuvaiheessa ihmisiä on ollut vain muutama, tämä naisista tutkitun DNA:n perusteella. Tälläkin tavalla ihmiset ovat sisaria ja veljiä keskenään.

Ihmisen alku lähtee yhdestä solusta, mikä hetken kuluttua muodostaa ihmiskehon, missä kaikki sata miljardia solua ovat tavallaan erillisiä, mutta osilla ei ole elämää kehon ulkopuolella. Jung on tuonut esiin näkökulman, että ihmisen mieli on irtautunut Luojan Mielestä, mutta maallinen mieli ei ole Tätä tuntenut ja pelkää lähestyä Luojaa Luojayhteys, elämän ykseys, kaiken yhteys on koettavissa ja tiedostettavissa henkisenä kokemuksena. Henkissielullisesti ihmisen elämä, tajunta, ajattelu perustuvat Luojan läsnäoloon, Tämän energiavirtaukseen, huomionkohteena olemiseen.

Elämä ja tajunta ovat jumalallisia ihmeitä. Hengityksen kautta ihminen on myös kaikenaikaa Luojayhteydessä. Tätä on käytetty hyväksi jo ikiammoisista ajoista meditaatiotapahtumana eli hengitetään hengityksen tahdissa tietoisesti Luojan valoa, rakkautta, elämänenergiaa. Luoja on kaikenaikaa lähempänä ihmistä kuin oma hengitys. Tästä läsnäolosta pitäisi tulla kokemuksellisesti tietoiseksi. Eli omat ajatukset voivat eristää ihmisen Luojastaan, mutta myös yhdistää. Rakkaus kohottaa tietoisuutta ja yhdistää rakkauden kohteeseen.

Ihminen voi elää maallisen elämänsä ulkokohtaisessa unessa, kuten tapahtuu satunäytelmässä "Prinsessa Ruusunen". Elämä on kuitenkin täynnä aktivoitusmahdollisuuksia, ihmeitä, mystiikkaa, kunhan kiinnittää asiaan huomiota. Avataara Amma korostaa, kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy ihmistä sata askelta.

Kaikkea voi tarkastella yksistään irrallisina asioina, esimerkiksi ikonia voi tarkastella ulkokohtaisesti, mutta myös virittyen sen henkissielulliseen sanomaan. Eräänä esimerkkinä omenaa voi tarkastella yksittäisenä ravinto-opillisena tuotteena, mutta myös elämän lahjana, jolla on yhteys Luojan valoenergiaan alkuräjähdyksen kautta eli omenan atomeilla on syntymäyhteys Luojan valoenergiaan. Maallisestikin omena on käynyt hyvinkin monimutkaiset kehitysvaiheet. Tapahtumaa voi katsoa myös mystisenä, symbolisena tapahtumana, mikä kuvaa tavallaan ihmistäkin. Kaunis, täydellisyyteen pyrkivä kukka odottaa "taivaallista" viestintuojaa, mikä mahdollistaa elämän jatkumisen aina laajenevassa muodossa.

Koko elämän voi muuttaa enemmän ja enemmän meditaatiotapahtumaksi, mystisesti Luojan läsnäoloksi, olemalla hetkessä tietoisena, valmis havainnoimaan ja kokemaan elämää. Alice Bailey kanavoi kirjassaan "Tutkimus Valkoisesta Magiasta" mm. seuraavasti: "hän (oppilas) alkaa tajuta hengen merkityksen, joka on yksi elämä kaiken muodon takana, keskusenergia, joka on kaiken ilmenemisen aiheuttaja." Henkinen kouluttaja Deepak Chopra kiinnittää huomiota kirjoissaan seuraavaan, vaikka puhutaan aineellisista, henkisistä sekä puhtaan tietoisuuden maailmoista, niin kuitenkin on vain yksi maailma, joka nähdään eri näkökulmista.

Henkisissä kirjoissa korostetaan hyväntahtoisuuden, meditaation, rukouksen, mielen, ajatuksien hallinnan sekä suuntaamisen tärkeyttä. Kun ihminen saa osakseen elämän lahjoja, niitä ei saisi kerätä itselleen. Kaiken pitäisi virrata, kun saa osakseen, niin pitäisi vastaavasti auttaa muita, elämää.

Maailmankuulu henkinen kouluttaja Deepak Chopra painottaa, että jokainen teko synnyttää energiaa, joka palaa luoksemme kaltaisenaan. Kirjassaan ”Ikuinen Elämä” Deepak Chopra kirjoittaa seuraavan kuvauksen: ”Kun olet onnellinen, mene sisällesi ja tunne se, joka on onnellinen. Kun olet surullinen, mene sisällesi ja tunne surun kokija. He ovat yksi ja sama. On olemassa hiljainen, pieni piste, joka katselee kaikkea ja näkee kaiken. Ole tuon hiljaisuuden kanssa aina, kun voit. Huomaa se sen sijaan, että lipuisit sen ohi. Tuttuus on paras liittolaisesi. Minä olen on olemuksesi. Pelkässä olemisessa ei ole mitään vierasta.” ”Ensin hiljainen piste ei ole kummoinen kokemus, mutta se voi kasvaa silti rajatta. Kun kuolet eikä sinulla ole mitään, mistä pitää kiinni, minä olen täyttää koko maailmankaikkeuden. Viisaat ovat toistaneet tätä totuutta yhä uudestaan kaikkina aikoina. Et saa kuitenkaan hyväksyä toisten totuutta. Löydä minä olen sisältäsi, niin se laajenee täyttämään sinut. Kun se tapahtuu, olet turvassa. Olemuksesi on sama kuin sielusi.”

Avataara Amma korostaa opetuksissaan, että jokaisen ihmisen on maallisen elämän aikana mahdollista kokea taivaskokemus. Amma edelleen painottaa, jos ihminen ajattelee, keskittyy Jumaluuteen, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona, jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään. Amman mukaan on vaikeata rakastaa abstraktista, mittaamattoman suurta. Hindulaisuudessa on Jumalan eri ominaisuuksille annettu nimi ja muoto. Tällä tavalla jokainen löytää itselleen sopivan rakkauden kohteen ja saa näin tietoisuutta nostavan rakkauden värähtelyt.

Ihmiset arvostavat usein auktoriteettiasemassa olevia, järkeilyä, nokkeluutta ja älyllisyyttä, mutta Luoja koetaan ilman ajatuksia. Ei voi kokea, jos ajattelee. Henkisessä kokemuksessa on avaimena hyväntahtoisuus ja rakkaudellisuus. Rakkaus on Luojan ja ihmisen välillä yhteinen sävel, henkinen kosketuskohta, ihmiselle annettu jumalallinen ominaisuus. Esimerkiksi rakkaus Mariaan on monelle suoranainen portti tai noste taivastietoisuuteen.
 

Markku Jyväkorpi

www.rajatieto.com