Jokainen ihminen miettii elämänsä jossakin vaiheessa tietoisuutensa laajentamista. Osa ihmisistä puhuu uskonnosta, toiset tietoisuudesta, osa elämänsä läpi käymisestä. Mitä se sitten käytännössä on?

Mielestäni, nimitti sitä miksi tahansa, asia miksi näin tapahtuu on seuraava:
* Nuori joka etsii omaa itseään ja tahtoisi tietää mitä hänestä tulee, mitä hän haluaa
* Aikuinen joka etsii syitä teoilleen ja valinnoilleen, sekä miettii seuraavaa tehtäväänsä
* Vanhus joka katsoo elämäänsä taaksepäin ja miettii saiko sen kaiken aikaan, jota nuorena ja aikuisena halusi tehdä

Miksi sitten kaikki alkavat miettimään esimerkiksi syytä täällä olemiseensa ja elämänsä tarkoitusta eri aikoihin?
Mielestäni siksi, että ihmisen täytyy käydä eri elinkaari läpi, jotta he näkisivät elämänsä ja sitä kautta itsensä kokonaisuutena ja alkaisivat kyseenalaistaa toimiaan.
Osa ihmisistä alkaa miettiä asioita jo hyvin nuorena, toiset taas esimerkiksi kriisin, eron tai tapaturman jälkeen pysähtyvät miettimään asioita.
Osa taas elää koko elämänsä arvostellen Hengen Tien kulkijoita, ajatellen etteivät ne asiat koske heitä. Suurin syy miksi tämän tyypin ihmiset alkavat vasta vanhalla iällä heräämään näihin asioihin, on se että he ymmärtävät kokonaisuudessa sen, etteivät ole kuolemattomia, vaan Ajan Kello määrää heidänkin aikansa. Kukaan ei silti voi sanoa toiselle, vaikka tämä kuinka arvostelisi tai tekisi mitä, että olisi muita parempi.

Ei ole olemassa oikeaa eikä väärää aikaa herätä miettimään mistä me tulemme, mihin menemme ja mikä on meidän tarkoituksemme olla täällä.
Kyse on vain jokaisen henkilökohtaisesta Hetkestä, kun se Hetki tulee, se on juuri oikeassa kohtaa elämää.
Itse olen elämässäni tähdännyt siihen, että kohtaan jokaisen ihmisen yksilönä, en koskaan katso hänen rotuunsa, ulkonäköönsä, enkä minkään vakaumuksen, tms. kautta.

Ihmisen sisin näkyy silmistä.
Silmistä heijastuu ilo, suru, ahdistus, onni, ilo, myös sellaista mitä ihminen koittaa peittää. Kyse on siitä, osaatko nähdä hänen Silmiensä kautta suoraan hänen Sieluunsa. Ei, kyse ei ole siitä, että yrittäisin urkkia ihmisen henkilökohtaisia asioita. Jos hän haluaa ne näyttää, se on hänen asiansa. Mielestäni meidän tulisi katsoa silmistä onko ihminen luotettava, puhuuko hän totta ja mitä mieltä hän on sinusta. Kaiken muun minkä näet silmistä, on tarkoitettu nähtävän. 

Tee päivällä kaikki asiat niin ettet illalla häpeä itseäsi.

Jos joku joskus kysyy minulta mihin uskon, vastaan että uskon Korkeimpaan Voimaan.
Sillä ei mielestäni ole mitään merkitystä mitä kautta ihminen yhteytensä Jumalaan luo, millä nimellä Häntä kutsuu, koska loppujen lopuksi kaikki on yhtä ja samaa. On kuin olisi suuri Puu, jonka eri oksat edustavat jokaista uskontoa, kaikki oksat ovat silti kiinni puussa ja edustavat samaa asiaa. Jokainen oksa vain on hieman erilainen.
Kenenkään ei mielestäni tulisi sanoa toiselle ”uskontosi on väärä” ja panetella tätä asiasta.
Ei ole missään todistettu että jokin uskonto olisi ainoa ja oikea. Päinvastoin, mielestäni jokaista uskontoa pitäisi tutkia, kyseenalaistaa, syventyä niihin. Siinä missä kristityistä osa ei koe kirkossa käyntiä tarpeellisena, toiset eivät lue Raamattua, tai osa haluaa syventyä kristinuskoon vain kotona. Samalla tavalla pitäisi tutkia eri uskontoja ja tutkia, josko niistä löytyisi erilaisia ja hyviä asioita omaan Elämääsi.

Annan esimerkin:
Kuvitellaan että uskoisit vaikka Chakroihin ja Auroihin, uskoisit myös vaikka kummitteluun, mutta olisit saanut kristityn kasvatuksen, joten Raamattu olisi sinulle tuttu ja osa siellä olevista asioista tuntuisi oikealta. Sitten perehtyisit vaikka itämaiseen astrologiaan ja kokisit siellä olevan Sinulle sopivia asioita ja omaksuisit niistä osan. Sitten tutkisit Tiibetin munkkien meditaatiotekniikoita ja sinusta ne olisivat sinulle myös läheisen oloisia.

Loppujen lopuksi ei maailmassa ole hirmuisesti ihmisiä, jotka olisivat omaksuneet kaiken jostakin tietystä uskonnosta, koska uskonnoissa tuntuu olevan aina jokin asia tai kysymys johon haluaisit vastauksen, mutta sen hetkisen uskonnon raameissa et koe saavasi kysymyksiisi vastausta. Miksi Jumala silti tuomitsisi ihmistä, joka on lähtöisin tietyltä Puun oksalta ja perille saavuttuaan, olisikin vain ymmärtänyt muiden oksien kauneuden?