Ihmisen todellisuus on omat ajatukset, tunteet, kokemukset. Omat ajatukset ovat kuin suodatin, joka hyväksyy tai hylkää muita ajatuksia, vaikuttaa keskeisesti mitä luetaan, mitä uskotaan, mitä ajatellaan, mitä puhutaan, mihinkä hakeudutaan jne. Aivot pyrkivät ottamaan vastaan vain sellaisia havaintojakin, jotka ajatuksina on hyväksytty mielessä. 

Mitä suuremmassa määrin ihminen näkee, mitä odottaa näkevänsä, eli jokainen näkee maailman omien mielikuviensa mukaisesti. Näköhavainto on aivoissa ajatus tai mielikuva. Silmän objektiivinen havaintokin joutuu menemään ajatuksena hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. On vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaisia asioita. Jos ihminen pitää Luojaa ja henkimaailmaa mahdottomana, niin on suuri vaara, että lukemattomat henkiset valokuvatkin torjutaan ja kielletään lähes automaattisesti sekä samalla menetetään niihin kätkeytyvä henkinen virikemahdollisuus ja toisinaan suoranainen todistusvoima.

Maallisen mielen erikoispiirre on tarkastella asioita erillisenä, pieninä yksityiskohtina kokonaisuuden kustannuksella. Henkissielullisesti on yksi suuri kokonaisuus, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Sattumakin on näennäistä. Henkinen valokuvakin on omalla tavallaan viesti. Carl G. Jung on tuonut esiin näkemyksen, kuten Rudolf Steinerkin, että aineellinen ja henkinen maailma ovat yksi ja sama, toinen ulko- ja toinen sisäpuolelta katsottuna. Jung korostaa kirjoissaan, että ihmisessä on kaksi persoonallisuutta. Tämä suurempi persoonallisuus, Luoja on ihmisen rakkaudellinen tietoinen ohjauskeskus, joka on samanaikaisesti yhteydessä koko maailmaan, sisäiseen että ulkoiseen. Tähän pitäisi saada tietoinen, kokemuksellinen yhteys. Mitä enemmän siihen kiinnittää huomiota, niin sitä todellisemmaksi tapahtuma muuttuu. Henkiset valokuvatkin pitäisi nähdä aktivoivana mahdollisuutena tässä henkisessä löytöretkessä tai tiedostamistapahtumassa.

Raamattuakin voi tarkastella mediumistiselta näkökulmalta. Kirjassa on lukuisia esimerkkejä ihmisen ja henkimaailman läheisestä vuorovaikutuksesta. Esimerkiksi Mooses ihmetteli, miksi orjatappurapensas ei pala, vaikka on liekit. Tämän jälkeen alkoi keskustelu Luojansa kanssa. Danielin kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka pelkkä käsi kirjoitti tekstiä seinälle. Raamatussa on useita esimerkkejä, kuinka henkimaailmasta aineellistuu esineitä ja kuinka korkeat henkiolennot aineellistuvat ja keskustelevat ihmisten kanssa jne.

Henkimaailman ja ihmisten vuorovaikutuksia tapahtuu jatkuvasti. Uuno Mononen kirjassaan "Henkimaailman rajamailla" (Weilin+Göös, 1969) kirjoittaa henkilökohtaisesta kokemuksestaan seuraavasti: "Yritin hypätä kulkevaan vaunuun(raitiotie), mutta en yltänytkään vaunun pielessä olevaan kahvaan, vaan putosin vaakasuoraan asentoon takavaunun pyörien eteen. Sen verran ehdin ajatella ilmalennon aikana, että nyt tuli loppuni! Samassa kuitenkin tunsin, miten voimakkaat kädet tarttuivat kainaloihini ja nostivat minut kevyesti takasillalle ja hyvin kaunis ääni sanoi: mitäs sinne menet! Samalla näin kaksi hopeanväristä kättä." Myöhemmin Sortavalassa otettuun valokuvaan tuli salaperäisesti ylimääräiset kädet kainaloihin.
Lorna Byrne kuvaa kirjassaan ”Enkeleitä hiuksissani” (Otava, 2009) omaa läheistä suhdettaan enkeleihin aivan varhaislapsuudesta asti. Byrnen mukaan enkelit ilmestyvät ihmiselle sellaisessa muodossa, minkä ihminen voi ymmärtää.
Toisinaan enkeli yhdistetään kirkkaaseen valopalloon. Jotkut ovat onnistuneet saamaan valokuvaan enkelihahmon koettuaan tavalla tai toisella enkelin läsnäolon.

1880-1950 välinen aika oli erilaisten meedioitten aiheuttamien ilmiöiden, materialisaatioiden "kulta-aikaa". Meediosta vapautui tuntematonta, lääketieteellisesti selittämätöntä psyykkistä energiaa ja/tai ektoplasmaa, mikä teki oudot ilmiöt mahdolliseksi. Tällaisia materialisaatioita tapahtui tuhansittain. Jotkut olivat valokuvameedioita, heidän läsnäollessaan valokuviin ilmestyi hahmoja, toiset erittivät ektoplasmaa, jolloin materialisoitui erilaisia olentoja tai esineitä. Materialisoitumisen jälkeen ektoplasma palautui meedioon. Mistä tarkasti ottaen oli kysymys, ei kukaan tiedä. Helena Blavatsky piti tällaisia ilmiöitä ihmisen alempiin energiakeskuksiin liittyvinä ja meediolle itselleen terveydellisesti haitallisena. Ilmeisesti tähän liittyen monet etevät meediot menettivät ajanmittaan kykynsä, tosin joillakin kyvyt säilyivät koko elinajan kuten Helen Duncanilla ja Einer Nielsenillä. Nämä olivat viime maailmansodan jälkeen Euroopan suurimmat "kyvyt". Lukemattomista esiintymisistä ja tutkimuksista huolimatta kummastakaan ei ole koskaan voitu osoittaa mitään vilpillisyyttä. Helen Duncan pystyi esiintymään jopa päivänvalossa ulkona.

Huippumeedioita tutkittiin lukuisia kertoja myös tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa. Miesmeedio oli yleensä tieteellisen tutkimuksen aikana alastomana, transsissa ja tällä tavalla tietämätön tapahtumista ympärillään. Tieteellisesti asiaa on tutkinut mm. IMI (Institut Metapsychique International) Pariisissa jo 1920-luvulta lähtien. Tutkimuskohteina olivat Euroopan huippumeediot, erityisesti mainitaan Franek Kluski. (Tarkemmin http://www.metapsychique.org)

Olennaista on, että yksi ainoa tarkoissa tieteellisissä olosuhteissa suoritettu tutkimus ja valokuva pystyvät osoittamaan materialismin vajavuuden. Materialismiin liittyy sokea usko ja alkeellisin mielen torjuntamekanismi, kieltäminen ja torjuminen tosiasioista riippumatta. Kun Googleen laittaa hakusanaksi "spirit photo", niin tulee yli 240 miljoonaan hakuvihjettä. Osassa näissä on suuri määrä henkisiä kuvia, kuten esimerkiksi http://www.spiritualist.org. E. Mattiesenin kirjoissa "Das persönliche Uberleben des Todes" I-III (vuonna 1936) on kerätty meediotapahtumista inhimillisesti katsoen lähes rajaton luettelo. Tutkimuksia on ollut runsaasti myös yliopistotutkijoiden toimesta. Professori Schrenck-Notzingin kirjassa "Phenomena of Materialisation" on yksistään 225 ektoplasmakuvaa.
Varsinkin USA:ssa on useita yhdistyksiä, jotka pyrkivät kuvaamaan henkisiä ilmiöitä. Suosittuja kuvauspaikkoja ovat hautausmaat, sairaalat ja entiset taistelukentät. Näillä järjestöillä on suuria henkisten kuvien arkistoja. Tässäkin asiassa julkisuus houkuttelee joitakin ihmisiä tekemään keinotekoisia valokuvia. Itse asiassa vain kuvanottaja tietää varmuudella kuvan aitouden. USA:ssa myös uskonnollisilla järjestöillä on suuria henkisten valokuvien arkistoja, myös internetissä.
Englannissa henkiset asiat ovat olleet aina suuren kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi The Sun lehti julkaisee internetsivullaan seuraavat suurta julkisuutta saaneet henkiset valokuvat: Top 10 ghosts caught on film
http://wwwthesun.co.uk/sol/homepage/features/2856144/Top-ten-scary-spooks-on-filmGhosts-caught-on-filmGwrych-Castle-ghostghost-sitingsghost-snaps.html

Kun laittaa Googleen hakusanaksi "orb spirit photo", tulee 374000 hakuvihjettä. Toisinaan henkisessä valokuvassa tulee vaikutelma, kuinka valopallo tekee kuvion tai hahmon. Osa orbeista, valopalloista on kuitenkin valoheijasteesta tai sääolosuhteista johtuvia.

Seuraavassa esimerkkejä psyykkisistä valokuvista Internetissä:
http://www.dailymail.co.uk/pages/live/articles/news/news.html?in_article_id=510155&in_page_id=1770
http://www.visionsofjesuschrist.com/
http://www.photographymuseum.com/doylefalg.html
http://www.share-international.org/background/miracles/MI_crosses.htm
http://www.share-international.org/magazine/pictures.htm 

Valokuva 1.
Ektoplasma. (Copyright Elmar R. Gruber)

  (klikkaa kuva suuremmaksi)

Valokuva 2.
Riitta Wahlström

  (klikkaa kuva suuremmaksi)

Helena Rörich kanavoi kirjassaan ”AUM” 1936, että nuoren ympärillä on jatkuvassa liikkeessä vortex, valospiraali, mikä ilmentää hienompien energioiden voimaa.

Valokuvat 3 ja 4.
Luonnonenergioita. (Copyright www.alienufoart.com)

  (klikkaa kuva suuremmaksi)

Rudolf Steiner jo sata vuotta sitten kiinnitti huomiota, että muinaiset pyhät paikat oli valittu selvänäköisesti. Nämä paikat ovat luonnon voimapaikkoja, mikä helpottaa henkisten tapahtumien ilmenemistä ja parantumistapahtumia. Tätä pyrittiin käyttämään hyväksi rakentamalla kristillisiä kirkkoja näille entisille pyhille paikoille.
 

Markku Jyväkorpi
www.rajatieto.com

(Kuviin on saatu julkaisulupa kuvien julkaisuoikeuksien haltijoilta)