Kuukauden Gullmanni

Pro -feetta -fessori omalla maallaan

Monta kertaa jo on tullut hoettua, että Suomen johtava huuhaa-lehti ei suinkaan ole Ultra - sorry vaan Tapani ja muut, vaan pieni ja pippurinen Skeptikko. Tämä tietoni ei perustu astrologiaan eikä raitiovaunujen liikkeeseen, vaan kirjastoautoon, joka pari viikkoa sitten kiikutti luettavakseni Skeptikon, jonka kannessa koreilee (sporalogian?) professori Nils Mustelin, ja lehti muuten on omistettu astrologian "tappavalle" kritiikille. Näillä riveillä tahdon liittyä vähän jälkikäteen -astrologian ystävä kun olen - 11. elokuuta 70 vuotta täyttäneen professori Mustelinin onnittelijoiden joukkoon.

Skeptikko 2/2002 sisältää Risto K. Järvisen Mustelinista laatiman haastattelun, jonka otsikkona ja johtopäätöksenä on ajatus, että "Kaikkein tärkeintä on nuorten valistaminen". Koska olen itsekin, joitakin vuosikymmeniä sitten ollut nuori, ja vielä samanlaisena valistettavana ollut, niin luin suurella mielenkiinnolla, mistä Mustelinin ja Järvisen valistustyössä on kyse.

Suomenkielessä valistus perustuu sanaan valo, jolloin valistus olisi jotakin sellaista, joka tuo "valoa pimeyteen" ja joka symbolisesti yhdistyy tiedon mukanaan tuomaan tietämättömyyden poistamiseen. Niinpä Mustelinkin tietää, että "selittämättömiä ilmiöitä" ei ole, sen enempää kuin ufojakaan tai "yliluonnollisia" ilmiöitä. Raitiovaunun edessä lausuttuina totuuksina näitä tuskin kieltää kukaan, joka on valmis kuuntelemaan "huuhaalle kielteisiä tutkimustuloksia" ja Skeptiksen valistustyö kannattaa: "Jos saamme joka vuosi vaikkapa sata nuorta epäilemään ja ottamaan asioista selvää".

Siis valistus on sitä, että nuori epäilee ja ottaa "asioista" selvää?
Mutta mistä asioista?

- Ollakseen oikea skeptikko täytyy ottaa selvää, että astrologia on humbuukia ja ufoja ei ole ja että raitiovaunut kulkevat kiskoja pitkin. - Tällainen maailmankuva ja tieteellinen tavoite sopii ehkä jollekin uraputki-ihmiselle, mutta entäpä, jos luonnontieteellinen maailmankuva ei olekaan luonnon maailmankuva? Sporalogiaan ja kirjastoautologiaan perehtymättömille selitän käsitteitäni siten, että luonnontieteellinen maailmankuva on se, mitä Skeptiksen piirissä pidetään totuutena, mutta luonnolla voi silti olla oma akatemioista riippumaton käsitys itsestään ja sisältämistään olioista. Yhtenä tällaisena harhaoppina astrologia saa, Mustelinin mukaan, ihmiset kuvittelemaan, että on olemassa jonkinlaisia oikoteitä totuuteen - että he voivat ilman minkäänlaista perustaa saada tietoja siitä, miten maailmankaikkeus toimii."

Mielestäni astrologiassa ei kuitenkaan ole kyse siitä, miten maailmankaikkeus yleisesti ottaen toimii, vaan siitä, miten erilaiset psyykkiset voimat toimivat ihmisen persoonallisuudessa. Ja samanlaisia harhaoppeja, jotka kuvittelevat, että ihmisellä on päivätajunnan ohella muitakin tajunnan tasoja, on kai loputtomiin - aina kristinuskoon ja buddhalaisuuteen saakka. Ja uskonnoissa on myös osoitettu - yhtä lailla tieteellinen, kuin luonnontieteellinen tutkimusmetodi, miten ihminen tulee tietoiseksi oman itsensä muista olemuspuolista. Eli seuraavaksi kai on lupa odottaa valistusta, ihmisen muiden tajunnan ulottuvuuksien kuin järjen olemattomuutta koskien?

Näin yksinkertaisen - ehkä keskiaikaankin kuuluvan ihmisen kannattaa perehtyä myös, mitä humanistista tietoutta ilmentävä Otavan iso tietosanakirja tietää valistuksesta. Sen mukaan valistus oli 1700-lukua hallinnut henkinen virtaus, jonka peruspiirteenä oli tieteellinen asennoituminen ja uudistuspyrkimys kaikilla aloilla. Ja sen perintöinä olivat nykyisen kulttuurin tieteellistyminen ja uusien tieteen alojen syntyminen.

Ikävä kyllä - valistus sai aikaan muutakin, kuin tämän kaikenkattavan tietokoneajan, sillä uskontojen ja (idealistisen filosofian) keskiaikaisen ja kenties vieläkin vanhakantaisemman moraalin hylkääminen sai aikaan sekä Ranskan että Venäjän vallankumoukset, joissa ainakin jälkimmäisessä saatettiin myös ajella raitiovaunuilla tai ainakin panssariautoilla.

Eli, valistus on hyvä paikallaan. Mutta voi meitä yksinkertaisia metsäkansaa, joka ei pääse päivittäin ajelemaan raitiovaunuilla. Näin Pohjolan pimeydessä sitä sittenkin kaipaa ehkä enemmänkin henkisen tiedon valoa, vaikka sähkövalokin on paikallaan, sillä ilman sitä eivät bititkään toistaiseksi kulje.

Eli, sitten se ajatus: Omaa uskoaan julistava henkilö on profeetta - oikea tai väärä, jos hän luulee tietävänsä kaiken mitä on mahdollista tietää. Ja tiedemiehen olisi hyvä esittää omiakin tutkimuksiaan vakaumuksensa tueksi?
Niitä odotellen
ja vielä pahempaa peläten?
- Ei toki, sillä taistelun laki pätee osassa luontoa, mutta ihmisluonto on toista maata.

Erik Gullman

Takaisin