Kuukauden Gullmanni

Älä usko kaikkea, mitä näet!

Suomessa päin on vallalla sanonta, että "suomalainen ei usko, mitä hän ei itse näe". Loogisesti ajatellen, hän tämän perusteella "uskoo" siihen, mitä näkee.

Aina ei kuitenkaan tämä logiikka ole mistään kotoisin. Näin tulin ajatelleeksi, kun katselin Matti Virtasen toimittamaa MOT:ia, jonka otsikkona oli "Steinerkoulun salaisuus".

Olen aina ollut kiinnostunut Rudolf Steinerin ajattelusta ja elämäntyöstä, ja siksi seurasin ko. ohjelmaa mielenkiinnolla saadakseni uutta tietoa. - Ja sitä sainkin, - eli nyt sitten tiedän, että Steinerin ihmiskäsityksessä on keskeinen sija sielunvaelluksella. - Tai tietäisin väärin, jos luottaisin ko. ohjelman toimittajien tietoon, sillä on pahanlaista höpötystä tehdä hengen uudelleenruumistumisesta (Rudolf Steiner, Johdatus ihmisen ja maailman henkiseen tiedostamiseen. 1972,54-9) sielunvaellusta, joka on Jussi Tenkun mukaan uskoa, että sielu on kuolematon ja siirtyy ruumiin kuoltua johonkin toiseen olentoon (ihminen, eläin, kasvi). (Otavan iso tietosanakirja. Osa 7. 1966,1356). - Tosin arvon toimittajat voivat halutessaan kiittää erehdyksestään Tenkkua ja Otavan isoa tietosanakirjaa, sillä sekin samaistaa sielunvaelluksen reinkarnaatioon. - Tämä saivartelu vei kuitenkin syrjään toimittajan varsinaisesta väitteestä, että ko. vaelluksella olisi keskeinen sija Steinerin ihmiskäsityksessä, jolloin "Kaikkien tekojen pitäisi edistää karmaa, jotta ihminen parantaisi osaansa seuraavassa elämässä".

Näin hyvin lukemalla ja ymmärtämällä Steiner "alkaa paljastua diletantiksi, jolla ei ollut lainkaan itsekritiikkiä" ja joka veisti Goetheanumiin suuren puupatsaan, jossa "Kristus raivaa tiensä paholaisen, kristinuskon Lusiferin ja zarathustralaisen Ahrimanin välistä". Ja totta ihmeessä sellainen taiteilija joutaisi polttaa teoksineen ja kannattajineen? ellei se nyt sitten olisi sitä kuuluisaksi tekevää ristiinnaulitsemista.

MOT tarjosi vielä senkin uuden tiedon, että Santeri Alkio oli kiinnostunut teosofiasta, ja että jotkut johtavat Keskustapuolueen poliitikot ovat suhtautuneet myönteisesti Reijo Wileniuksen filosofiaan. Hyvästä huiskinnasta huolimatta ohjelma ei paljastanut lupaamaansa "Steinerkoulun salaisuutta". Sen sijaan jo näinkin pintapuolinen tarkastelu "paljastaa" ohjelman tekijöiden vähäiset tiedot Steinerin teosofiasta sekä tekijöiden omien ennakkoluulojen merkityksen lopputuloksen kannalta.

Lopuksi sitten vielä jotakin hyvääkin: Sekä ohjelman käsikirjoitus, että taustatiedot löytyvät Ylen sivulta os. http://www.yle.fi/mot/ ja siellä on myös hyviä linkkejä Steinerin ja häneen liittyvän keskustelun osalta. Kritiikki ja kriittinen asenne ovat sinänsä paikallaan myös ns. henkisiin liikkeisiin nähden, mutta kritiikin tulisi silloin perustua itse liikkeessä oleviin epäkohtiin eikä siihen, että toimittaja tai hänen lähipiirinsä suhtautuu jo ennakolta kielteisesti ko. ilmiöön. Steinerin osalta on mielestäni selvää, että hänen hengentieteensä, perustuessaan tietoon ihmisen kuolemattomasta olemuspuolesta, on tieteellisesti ja käytännöllisesti todennettavissa. Silloin myös Steinerin hengentieteen tutkimustulokset ovat yhtä lailla kehittyviä ja - ehkä myös osittain uudelleenarvioitavissa, niin kuin muutkin tieteellisen tutkimuksen tulokset?

Itsekin olen ajatellut, että Steinerin näkemykset teosofian ja antroposofian välisestä yhteydestä eivät tee täyttä oikeutta historian kululle (R. S., Antroposofisen liikkeen kehitys), joka tosin sekin osoittaa, että Steiner oli (Blavatskyyn verrattava) itsenäinen okkultisti. Lapset ja me herkkäuskoiset olemme kyllä manipuloitavissa, mutta sikäli kuin Steinerin opit toimivat esim. maanviljelyssä, niin niihin sisältyy myös käytännössä hyödyllistä tietoa. Eri asia sitten, että sekään ei tee hänestä "erehtymätöntä", - jota arvon tohtori tuskin tavoittelikaan?

Takaisin