Ultran kirja-arviointi

Heikki Juutilainen

Etsijän tie

Auri-Julkaisut 2007, 172 s.

Heikki Juutilainen on Ultran kolumnistina tuttu lehden lukijoille. Piirroshahmona hän istuu kivellä kuusen juuressa ja katselee sekä sisäiseen että ulkoiseen maailmaan. Tästä Hessun horisontista syntyy kaunista ja puhuttelevaa tekstiä.

Etsijän tie ilmestyi viime vuoden lopulla. Alaotsake "Mietteitä sisäisen tien kulkijalle" kertoo, mitä kirjoittaja haluaa tarjota lukijalle. Miettiminen ja pohtiminen vaativat aikaa ja aktiivista hiljentymistä. Entisajan maanviljelyskulttuurissa eroteltiin jyvät akanoista pohdinvakalla. Työkaluna, pohdinvakkana, Juutilaisella ovat ajatus, kokemus ja kirjallisuus. Seulottavana on joukko elämän peruskysymyksiä ja niihin liittyviä käsityksiä.

Ensimmäisessä luvussa lukija huomaa kuuluvansa etsijöiden suureen joukkoon. Moni eksyy matkalla omille tai toisten luomille harhapoluille. Harhojen poiskitkeminen on Juutilaisen vilpitön pyrkimys.

Kirja koostuu muutaman sivun mittaisista mietteistä. Mietintämyssyssä ovat seulottavana luonnonhenget, aine ja energia, alkuräjähdys, rakkaus, Jumala, ajan arvoitus, hyvä ja paha ja monet muut. Näkökulma elämään ja ihmisenä olemiseen on laaja. Kun kirjaa malttaa lukea vain vähän kerrallaan, välttyy paljouden takana vaanivalta ähkyltä. Punnittu teksti jo onneksi pysäyttää miettimään, oivaltamaan ja välillä myös epäilemään.

Juutilainen pitää käsissään ihailtavan määrän lankoja, jotka hän punoo yhteen kohti yhteyden ja vapauden kokemista. Tekstin lukeminen on kokemus ja se sisältää samalla toiveen kokemuksesta. Mahdollisuus, että raja-aidat kaatuvat, pinttyneet asenteet murtuvat ja harhat katoavat, on kutsu etsijän polulle.

Anne Jokinen

KUSTANTAJAN ESITTELY:

Aloitussivulle