Viime
aikojen isompien maailmanmyllerrysten ohessa lokakuun
puheenaiheeksi nousi ainakin näennäisesti pieni asia:
Helsingin yliopiston ravintoloita pyörittävä Unicafe ilmoitti
luopuvansa naudanlihan käytöstä helmikuusta 2020 alkaen.
Kasvissyönti on monelle eettinen valinta, nyt ei kuitenkaan
ollut kyse siitä. Syyksi kerrottiin ilmastonmuutoksen
vastustaminen.
Naudanlihan hiilijalanjälki
on isompi kuin muiden lihojen tai kasvisten, joten näin
maailma pelastuu, yksinkertaista! Kuten päätöksestä syntynyt
myrskyisä keskustelu osoittaa, ei ehkä sittenkään.
Tällä hetkellä Unicafen käyttämästä
lihasta 15 prosenttia on nautaa. Vuonna 2020 odotetaan
kasvisannosten menekin ylittävän 50% myynnistä. Jos nykyinen
trendi jatkuu, liha-annosten myynti loppuu kymmenessä vuodessa
itsestään, ilman eri päätöksiäkin. Miksi siis tarvittiin
tällainen ulostulo, manifesti?
Yksityinen yritys voi myydä
– tai olla myymättä - mitä haluaa, mutta Unicafe on Helsingin
yliopiston ylioppilaskunnan, siis opiskelijoiden omistama
yritys. Ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollista ja johto
valitaan vaaleilla, se on julkisyhteisö. Miten nyt toteutuvat
niiden jäsenten oikeudet, joille naudanliha olisi eri syistä
sopivin vaihtoehto? On eri asia esim. vaatia oikeutta
kasvisruokavaihtoehtoon, kuin päättää jonkin vaihtoehdon
poistamisesta toisilta.
Opiskelijaruokailuun saadaan myös Kelan
ateriatukea, sillä on omat kriteerinsä. Naudanlihan poisto
valikoimasta ei välttämättä näitä kriteerejä riko, mutta jos
seuraavina askeleina ovat kaiken lihan boikotointi ja maidon
poisto valikoimasta, tilanne voi olla toinen.
Suomessa suurin osa naudanlihasta syntyy
maidontuotannon sivutuotteena. Suomalainen nurmiruokittu nauta
hyödyntää heinää, joka ei ihmisravinnoksi sovi. Nautatalouden
käyttämät nurmet sitovat hiilidioksidia, ja juuri tällä
hetkellä on meneillään lupaavaa tutkimusta tämän sitomisen
merkittäväksi lisäämiseksi. Ylipäätään suomalaisen maaseudun
potentiaali toimia hiilinieluna on valtava.
Tuoreen mielipidemittauksen
mukaan suurin osa suomalaisista haluaa pitää koko Suomen
asuttuna, tarvittaessa vaikka valtion tuella. Samaan aikaan
ollaan valmiita isoihin panostuksiin ilmastonmuutoksen
vastustamiseksi. Nämä tavoitteet olisivat vallan hyvin
yhdistettävissä.
Globaali ruokabisnes on raadollista:
geenimuunneltua soijaa, ryöstökalastusta, salmonellakanaa,
Brasilia polttaa Amazonia rehupelloiksi… Melkeinpä minkä
tahansa suomalaisen maatalouden tukeminen omilla valinnoilla
on ekoteko verrattuna kaiken ravinnon tuomiseen
kansainvälisiltä markkinoilta.