Mistä näitä oikein tulee?
Nimittäin uusia
mahtavia esiintyjiä, uusia upeita kirjoja, uusia
kiinnostavia tapahtumia, uusia viisaita ystäviä…
Ultran Avointen ovien
puolestatusinasta esiintyjästä vain yksi oli käynyt
aiemmin Kylämällä. No, hän itse asiassa asuu samalla
kylällä. Vuoden rajatietokirjaehdokkaista ainakin puolet
oli esikoiskirjoja. Uusia ihmisiä ja uusia ajatuksia
tuntuu tulevan vastaan joka puolella.
Tänään uutisissa kerrottiin
Suomen olevan lamassa. Mutta ei se ainakaan henkistä lamaa
näyttäisi olevan, tai ainakaan henkinen lamaannus ei ole
levinnyt rajatietoon. Alan toiminta tuntuu olevan vilkkaampaa
kuin pitkään aikaan ja uusia ajatuksia syntyy ja kasvaa joka
puolella.
Vuosittain kysymme
Ultrapäivien kävijöiltä, keitä he haluaisivat nähdä seuraavan
kesän Ultrapäivillä. Eniten ääniä saavat – ihan luonnollisesti
– vanhat tutut nimet. Eikä siinä mitään, toki tämänkin kesän
Ultrapäivillä on mukana monia rajatiedon ”kiintotähtiä”
kestosuosikki Rauni-Leenasta lähtien. Samalla olemme kuitenkin
pystyneet pitämään huolen aina tärkeästä uudistumisesta:
päiväohjelmassa ei ole yhtäkään samaa esiintyjää kuin viime
vuonna ja melkein puolet pääohjelman esiintyjistä on mukana
ensi kertaa. Usein uudet tuttavuudet, joilta ei osannut edes
odottaa mitään erityistä, antavatkin sen hienoimman
positiivisen yllätyksen.
Sama aktiivinen vire näkyy
myös kustannustoiminnassa. Esimerkiksi Ultrapäivillä tulee
ilmestymään ainakin kolme merkittävää kirjauutuutta.
Mielenkiintoisia uutuuksia on tänäkin vuonna ilmestynyt jo
läjäpäin, ja vuosi on vasta puolessa välissä. Ensi talvena
tulee jälleen olemaan vaikea tehtävä seuloa vain 10 ehdokasta
seuraavaksi Vuoden rajatietokirjaksi.
Jos on ehdokkaiden
seulominen vaikeaa, yhtään helpompaa ei ole valinnan
tekijällä. Esimerkiksi tänä keväänä osa ehdokkaista oli
aihepiiriltään ja lähtökohdiltaan kovin kaukana toisistaan.
Vaikkapa diplomi-insinööri Leino Utriaisen kirjoittama
tieteellisen tarkka analyysi Statiinin uhrit ja Mikko Taskisen
kosminen kanavoitu viisaus kirjassaan Uuden aikakauden
ensimmäiset vuodet eivät ihan helpolla ole yhteismitallisia.
Valitsijan urakkaa ei helpottanut myöskään se, että mukana oli
esimerkiksi Hannamari Mäkelän Kuudennen auringon ajan
kaltainen järkäle, jonka 752 sivua sisältävät oikeastaan kolme
kirjaa yksissä kansissa.
Tämän kevään valitsija Mervi
Löv toikin esiin kuinka kohtuutonta oli jättää valitsematta
keskenään erilaisia teoksia, jotka olisivat ”omassa
sarjassaan” ilman muuta palkinnon ansainneet. Yhtenä
ratkaisuna hän ehdotti palkintojen jakamista esimerkiksi
kolmessa eri kategoriassa. Omat ongelmansa toki tässäkin
olisi. Rajatieto on lähtökohtaisesti niin monipuolista, että
erilaisia kategorioita voisi olla lähes määrättömästi.
Marko Kananen
Päätoimittaja
|
