Kirja pitää pintansa
Digitaalisen maailman
ilmaisine jakelukanavineen piti ajaa kulttuurituotteiden
myynti ahdinkoon ja kansainvälistymisen piti jyrätä
kansalliset kulttuurit. Mutta miten on oikeasti käynyt?
Ainakin Suomessa
vaikkapa kotimaiset elokuvat pärjäsivät mainiosti
kansainvälisiä suurtuotantoja vastaan ja viime vuoden
katsotuin elokuva – 21 tapaa pilata avioliitto – oli
kotimainen. Elokuvissa myös käytiin toiseksi eniten sitten
vuoden 1983.
Vielä selvemmin kotimaisuus
on valttia äänitemyynnissä, viime vuonna yli 70 %. Toissa
vuonna uskomattomat yhdeksän kymmenestä myydyimmästä
äänitteestä oli suomalaisia. Lisäksi viimeisen parin vuoden
aikana äänitemyynnin alamäki on päättynyt.
Paperikirjan piti kuolla ja
meidän kaikkien yöpöydältä löytyä enää vain e-kirja.
Digitaalisuus on tuonut moneen tilanteeseen lisäsisältöä,
mutta perinteinen kirja ei ole kadonnut mihinkään. Rajatiedon
kirjojakin tuntuu ilmestyvän enemmän kuin koskaan ennen ja
niiden kirjo on monipuolisempi kuin koskaan.
Samalla kun saamme nauttia
englanninkielisen maailman miljoonapainoksiin yltävistä Eben
Alexanderista, Lisa Williamsista ja Lorna Byrnestä - vain
muutaman mainitakseni – käännöskirjojen maantieteellinen kirjo
on ilahduttavasti laajentunut. Tästä kuuluu kiitos pienille,
mutta sitäkin sitoutuneimmille kustantajille. Viime vuosina
olemme saaneet lukea mm. ruotsalaista Anette Carlströmiä,
ranskalaisia Allan Kardecin klassikoita, brasilialaisen Chico
Xavierin teoksia… Jopa korkean kielimuurin takana ollut laaja
venäläinen henkinen maailma on alkanut avautua Vladimir Megren
Anastasia-sarjan myötä.
Kaikesta tästä
kansainvälisyydestä huolimatta kaikkein silmiinpistävin piirre
viime aikojen rajatietokirjallisuudessa on ollut laadukkaiden
kotimaisten kirjojen suoranainen vyöry. Esimerkiksi Vuoden
rajatietokirja -ehdokkaissa on tänä vuonna vain yksi
käännöskirja, niin monipuolista ja kiinnostavaa on kotimaisten
teosten tarjonta ollut.
Jostain syystä juuri nyt
monet vuosia – jopa vuosikymmeniä – tekeillä olleet suurtyöt
ovat kypsyneet samoihin aikoihin julkaistavaksi. Syksyllä
nähtiin jopa 1000-sivuinen mystinen romaani ja tänä keväänä on
ilmestynyt esim. Esko Mustosen elämänkerta Rajut sävelet, joka
on 512 sivullaan, 250 kuvallaan ja yli kilon painollaan
sananmukaisesti suuri teos.
Samalla rajatietokirjat ovat
päässeet poikkeuksellisella tavalla esille valtamedioissa.
Esimerkiksi perinteisesti penseänä pidetty Hesari on
huomioinut parin viime kuukauden aikana sekä Yliluonnollisten
ilmiöiden ensyklopedian että Katri Helenan uutuuden Taivaan
tie näyttävästi sivuillaan.
Marko Kananen
Päätoimittaja
|
