Rajataidetta
Jokaisessa Ultrassa on teemana rajatieto, mutta tästä
Ultrasta tuli kuin itsestään myös rajataiteen teemanumero.
Nimittäin ällistyttävän moni selvänäkijä tai meedio on
myös kuvataiteilija. Tätä Ultraa selaamalla voisi tulla
jopa päätelmään, että poikkeuksia tästä säännöstä ei edes
löytyisi. Tämä olisi otollinen kohde laajemmallekin
tutkimukselle.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että
mediaalinen herkkyys tai selvänäkökyky kumpuavat samasta
lähteestä, josta tulevat kuvat ja näyt, joita taiteilija
maalaa kankaalle, tai mitä tekniikkaa nyt sitten
käyttääkään.
Henkisyyden ja taiteellisuuden
välinen yhteys näkyy myös toisinpäin. Olipa taiteellisen
lahjakkuuden laji melkein mikä tahansa, lähes aina siihen
liittyy henkinen herkkyys tai ainakin aito kiinnostus
henkisyyteen ja rajatietoon. Saamme käytännössä päivittäin
lukea taiteilijoiden ”tunnustuksia” näiden asioiden
läheisyydestä.
Tämä johtaa väistämättä
kysymykseen, mitä kaikki luovuus on, mistä se tulee? Syntyykö
se aivoissamme, ehkä harjoittelun ja kovan työn tuloksena –
vai onko luovuuden salaisuus se, että osaa raottaa verhoa
toiselle puolen sen verran, että ideat, näyt, melodiat
pääsevät luoksemme. Kuuntelemalla, mitä eri alojen taiteilijat
tai vaikkapa huippututkijat itse kertovat, jälkimmäinen tuntuu
paljon todennäköisemmältä.
Tätä voi kokeilla itsekin:
yritäpä puristaa väkisin, otsa kurtussa, luovaa ideaa tai
taidetta. Tällä tavalla päätyy hyvin nopeasti umpikujaan ja
jumiin. Mutta jos pystyt tavalla tai toisella rauhoittumaan,
irtoamaan edes vähäsen täydestä päivätajunnan tilasta,
”jostakin” alkaa tulemaan ideoita.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö
harjoittelua, sinnikkyyttä ja vaivannäköä tarvittaisi. Suurin
osa myös luovasta työstä on kuitenkin kovaa työtä, jopa
puurtamista. Mutta sen luovan elementin, luovan kipinän,
löytämiseen tarvitaan jotain muutakin.
Entäpä uni? Kuinka monta kertaa
olemmekaan saaneet kuulla - tai itse huomata – kuinka idea
annettiin unessa tai yön yli nukuttua kaikki oli selvennyt?
Konservatiivinen selitys on tietysti se, että oma
alitajuntamme työstää asioita ja ratkaisuja yön aikana.
Toisaalta nukkuminen ja unennäkö ovat vuosisatojen tutkimusten
jälkeenkin tieteelle perimmältään yhä mysteerejä ja uni
näyttäisi tarjoavan kenelle tahansa mahdollisuuden yhteyteen.
Marko Kananen
Päätoimittaja |