Pääkirjoitus 3/2012

  Älytyö pitää Suomea pinnalla


Supistuksia siellä, lakkautuksia täällä, uhkakuvia joka suunnalla…
Samalla, kun epävarmat talousnäkymät kerrannaisvaikutuksineen maalaavat synkkiä pilviä taivaanrantaan ja maailman yleinen ennustamattomuus tuntuu lisääntyvän, Suomessa on syytä olla tyytyväinen moneen pieneltä tuntuvaan asiaan, joista jotkut saattavat olla suurista muutoksista kertovia ”heikkoja signaaleja”.

Kun Nokiasta ei enää ole yksinään uuden nousun veturiksi, uutta Nokiaa - yhtä pelastavaa suuryritystä - on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Tällaista yhtä messiasta tuskin toista löytyy. Mutta ehkä ei tarvitsekaan. Angry Birdsistä ja Roviosta on kohistu jo jonkin aikaa. Rovio ei vieläkään taida työllistää kuin satoja ihmisiä, mutta se ei ole ratkaisevaa. Tärkeää on se, että Suomessa on ympäristö, ilmapiiri, osaamista ja tahtoa, jotka mahdollistavat tällaisten menestystarinoiden synnyn. Yhtä uutta Nokiaa odotamme todennäköisesti turhaan, mutta ei sitä edes tarvita, jos saamme satoja tai tuhansia Rovioita.

Ja yksi näistä uusista älyyn - ei raaka-aineisiin - perustuvista menestystarinoista on Iron Sky - Rautataivas elokuva. Muutaman nörttikaveruksen keskinäisenä lystinpitona alkanut vitsi on nyt Suomen elokuvahistorian kallein ja mitä todennäköisimmin maailmanlaajuisesti katsotuin elokuva. Kaikki tämä ilman alan koulutusta ja kokemusta, ilman omaa pääomaa, vain oman innostuksen ja itseopittujen taitojen varassa.

Ufoilla lentävistä natseista saa taatusti toimivaa scifi-parodiaa. Mutta natsien todellisessa toiminnassa ei ollut mitään huvittavaa. Tässä Ultrassa Reijo Holopainen paneutuu paitsi hämmentäviin tietoihin natsien aikaansa edellä olleesta teknologisesta osaamisesta, myös natsi-ideologian taustalla olleisiin omintakeisiin henkisiin ja okkulttisiin uskomuksiin.

Suomella ja suomalaisilla yksilöillä oli myös oma - toki pieni - roolinsa kansallissosialististen myyttien ja mytologioiden kudelmassa. Holopainen kertoo Yrjö von Grönhagenin tutkimuksista Karjalan runonlausujien, tietäjien ja laulajien parissa. Varsinkin Himmler innostui Grönhagenin materiaalista niin, että ripusti työhuoneensa seinälle tämän ottaman kuvan runonlaulaja Timo Lipitsästä.

Jo Ultrassa 7-8/1992 Teuvo Laitinen kirjoitti Himmlerin suomalaisesta hierojasta ja valkoisesta maagikosta Felix Kerstenistä, joka onnistui manipuloimaan ja johdattelemaan SS:n johtajaa. Hänen uskotaan mm. pelastaneen tuhansia juutalaisia.

Vaikka kovin paljon noista viime vuosisadan dramaattisimmista ajoista on sanottu ja kirjoitettu, uutta tietoa tulee yhä esille arkistojen avautuessa maailmalla. Natsismin ajasta on jo lukuisia vuosikymmeniä, silti tuo poikkeuksellinen aika kiinnostaa edelleen ihmisiä. Tämä on ymmärrettävää, sen verran ainutlaatuinen – ja tuhoisa - yhteiskuntakokeilu kolmas valtakunta outoine filosofioineen ja uskomuksineen oli.


Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE