Suomi on tuhansien järvien ja tuhansien yhdistysten maa.
Suomea pidetään myös Kalevaloineen ja
shamanistisine menneisyyksineen eräänä henkisen kulttuurin
kärkimaana. Muinaisusko lukuisine jumalhahmoineen onkin
saanut jatkumoa runsaine rajatiedon ilmentymineen verrattuna
vaatimattomaan väkilukuumme.
Vuosituhannen vaihtumisen tienoilla
voitiin rajatiedon piiriin luettavien yhdistysten luku
katsoa ainakin puolitoistasataisena ja lehtien nimikkeet
vuosien aikana ovat lähennelleet satalukua.
Monet rajatiedon lehdet eivät kylläkään
ole saaneet suomenkielellä pysyvää jalansijaa. Meillähän on
ollut helpohkoa perustaa ja painaa lehdyköitä. Niinpä
valitettavan usein on rajatiedon lehden julkaisemiseen ollut
enemmän innostusta kuin taitoa ja resursseja. Muutama vuosi
on jaksettu eräitä toimittaa. Onpa jäänyt joskus näytenumero
ainoaksi todistuskappaleeksi hyvästä yrityshalusta.
Toisinaan on nimenmuutoksilla yritetty antaa julkaisulle
elintilaa.
Rajatiedon yleislehdistä Ultra on
kyntänyt syvimmän ja pisimmän vaon, jos jättää pois
suppea-alaisimmat terveysalan tai uskontoihin tai vain
yhdistystarpeisiin tukeutuneet lehdet.
Vaikka Ultra on alkutaipaleellaan
käynyt myös pientä hakua nimenmuutoksineen ja
julkaisijoineen, niin Tapani Kuninkaan pitkä ja
määrätietoinen toimitus- ja julkaisunäkemys lehden alusta
alkaen on osoittautunut meidän oloissamme kestäväksi ja
oikeaksi ratkaisuksi.
Samalle perustalle on sittemmin ollut
hyvä rakentaa vuosittaiset Ultrapäivät ja muu kirjoihin
liittyvä toiminta.
Valo Saikku
Kestävällä perustalla
