1970-luvulla ensin Ufoaikaa ja sittemmin
Ultraa sekä Kustannus Oy Rajatietoa perustettaessa maailma oli
kovin erilainen kuin tänä päivänä. Tiedonjano oli kova, mutta
tietoa oli kovin vähän löydettävissä. Suomenkielellä oltiin
yksittäisten kirjojen, luentojen ja toimijoiden varassa.
Ulkomailla tietoa olisi ollut enemmän saatavana, mutta
kielimuurin lisäksi käytännön ongelmat olivat todellisia.
Informaation hankinta oli kallista ja vaikeaa.
Nykyään maailma on täynnä informaatiota. Laatu ei kuitenkaan ole
kasvanut määrän lailla. Itseasiassa kaiken turhan tiedon ja
ärsykkeiden keskellä tuntuu, kuin tärkeiden asioiden löytäminen
olisi tullut entistä vaikeammaksi. Aivan kuin aistimme ja
aivomme pyrittäisiin täyttämään tarkoitushakuisella
vaikuttamisella – kaupallisilla tiedotteilla ja hömpällä – jotta
emme pystyisi, ehtisi ja jaksaisi kyseenalaistaa ja ajatella
omilla aivoillamme.
Ympäröivän maailman muuttumisesta
huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi – Ultran tehtävä on yhä
vähintään yhtä tärkeä kuin vuosikymmeniä sitten. Kertoa
asioista, joista tietoa ei muuten saisi. Tärkeistä asioista,
jotka muutoin jäisivät ympärillämme vellovan informaatiotulvan
alle. Asioista, joista kertominen ei aina miellytä heitä, joilla
on valtaa vaikuttaa siihen, millä aistimme yritetään täyttää.
Ultraa ei tehdä yksisuuntaisesti. Tuskin on toista lehteä, jota
tehtäisiin niin kiinteässä yhteistyössä oman lukijakunnan
kanssa. Tämä on meidän vahvuutemme, josta aiomme pitää kiinni.
Vaikka maailmalta tulevan tiedon kertominen onkin tärkeää, vielä
tärkeämpää on suomalaisesta henkisyydestä ja rajatiedosta
kertominen. Sitä tietoa ei saa mistään, jos emme sitä itse
kerro. Suomi ja suomalaiset ovat kansainvälisestikin henkisen
tiedostamisen eturintamassa; tämän usein vaatimattomuuttamme
unohdamme.
Vaikka kaikki on muuttunut, mikään ei ole
muuttunut – joskus nämäkin voivat olla totta yhtäaikaa. Tapani
Kuninkaan visio lukijoitaan palvelevasta ja heidän kanssaan
yhdessä tehdystä laadukkaasta rajatietolehdestä on yhtä pätevä
nyt, kuin se oli toimintaa tyhjästä luodessa vuosikymmeniä
sitten.
Sama lause – vaikka kaikki on muuttunut, mikään ei ole muuttunut
– pätee myös Ultran tekemiseen Tapanin pitkän päätoimittajuuden
jälkeen. Suomalainen rajatieto ja Ultra eivät ole enää samoja
ilman Tapania. Mutta Tapanin aloittama työ jatkuu, aivan kuten
työtä on yhdessä hänen kanssaan tähänkin saakka tehty. Tapanin
luoma yhteistyön henki ja yhdessä tekemisen tapa muodostavat
tälle hyvän perustan.
Yhdessä eteenpäin
