Rasvasota leimahti
Syyskuun puolessa välissä vuosikymmeniä eri muodoissaan ja
eri intensiteetillä käyty rasvasota leimahti täyteen
paloon. Poleemisella tyylillään omanlaisensa maineen
saavuttanut Ylen TV1:n MOT-dokumentti Rasvainen kupla
väitti, että voin ja läskin syyllisyydestä
sepelvaltimotautiin ei ole tieteellistä näyttöä.
Virallinen totuus terveellisestä
syömisestä on ollut jo pitkään epäilyjen kohteena. Keskustelu
on vellonut pinnan alla kuin painekattilassa, ja MOT 13.9.
toimi kuin korkin poistaminen. Yhtäkkiä kiistely rasvasta
täytti internetin, lehtien lööpit ja ihmisten
kahvipöytäkeskustelut.
Lisää bensaa – tai tässä tapauksessa ehkä
rasvaa – liekkeihin saatiin 16.9. A-talk ohjelmassa, jossa
virallista totuutta olivat puolustamassa Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska ja
dosentti Mikael Fogelholm. Vallitsevan rasvateorian
kriitikkoina esiintyivät professori Kari Salminen ja kirurgi
Taija Somppi. Sivistyneiden ihmisten toistensa päälle
puhuminen, jankkaaminen ja lähes täydellinen kykenemättömyys
kuunnella toista osapuolta jättivät katsojan hämmennyksen
tilaan. Pekka Puskaa kävi lähes sääliksi. Yhtäkkiä
vuosikymmeniä juhlittu Pohjois-Karjala projektin johtaja
saikin kuulla olleensa kaikki nämä vuodet väärässä ja
johtaneensa ihmisiä turmioon.
Ensimmäinen rasvasota käytiin margariinin
vallatessa markkinoita voilta 1960- ja 70-luvuilla. Nykyisin
kiistan keskiössä on pikemminkin rasvojen ja hiilihydraattien
välinen suhde. Hiilihydraattien nosto suuren konnan asemaan
rasvan sijasta on ollut hyvin 2000-lukulainen tapahtumaketju.
Tarve suositusten muuttamiseen on tullut alhaalta päin,
suoraan kansalta. Eikä edes organisoituna kansanliikkeenä,
vaan lukuisten yksittäisten ihmisten omakohtaisten kokemusten
seurauksena syntyneestä paineesta.
Kuka enää uskoo rasvan olevan ainoa tämän
kansan lihottaja, diabeteksen ja sydänvaivojen aiheuttaja nro
1? Ei enää edes THL, joka tämän ajatuksen meille on aikanaan
markkinoinut. Virallinenkin suositus on muuttunut, ja muuttuu
lisää. Huonot hiilihydraatit, eli valkoinen sokeri ja liian
pitkälle puhdistetut valkoiset jauhot, ovat selvästi uhka ja
ongelma kansanterveydelle. Jopa A-talk ohjelman riitapukarit
olivat näiden haitallisuudesta yhtä mieltä.
Mitä pieni ihminen voi tehdä ristiriitaisen tiedon ja
riitaisten asiantuntijoiden ristitulessa? Jos terveys ja kunto
on hyvä sekä paino – ja siten diabeteksen uhka – on
hallinnassa, olet varmaan toiminut juuri sillä tavalla, joka
on sinulle hyvä. Mutta jos olo on huono ja ylipainosta mukana
seuraavine oheissairauksineen on tullut ongelma, kannattaa
varmaan miettiä, paljonko ruokavaliossa on sokeria ja pitkälle
jalostettuja, tyhjiä hiilihydraatteja.
Marko Kananen
Päätoimittaja
|
