Ultran pääkirjoitus 2/2007

Kalenterit kertovat

  Aikoinaan keltakantinen allakka oli lähes jokaisen suomalaisen kodin tärkeä tietolähde, joka kalendaaristen asioiden lisäksi sisälsi myös mainoksia. Nykyisin kalentereita on niin paljon, että yhden sopivan löytäminen saattaa olla suuren työn takana – joten niitä pitää olla useita. Kun katselen omaa työpöytääni, siinä näyttää olevan tällä hetkellä puolisen tusinaa almanakkaa ja kalenteria, pieniä, keskikokoisia ja suuria. Jokaisella niistä on varsin erilainen tehtävänsä.

Kalenterit ovat mielenkiintoisia oman aikansa peilejä. Kansanvalistusseuran Kalenterissa 1908 on mainoksia, joissa ylistetään omalle ajallemme vieraita tuotteita (esim. myllynkiviä ja separaattoreita). Tietysti kalenterissa esitellään keisarillinen perhe ja keisarilliset juhlapäivät (10). Uutta aikaa edustaa vuoden 1907 eduskuntavaalit uusine kansanedustajineen. Yhdysvalloissa painettu Raittius-Kalenteri vuodelle 1908 kertoo puolestaan voimakkaasta siirtolaisuudesta ja raittiusaatteen suuresta voimasta vuosisata sitten. Suomalaisten paikalliset raittiusseurat rakensivat siihen aikaan omia kokoushuoneistoja Amerikkaan.

Suomen kansakoulukalenteri 1946 kertoo, että opettajalle kuuluu luontoisetuna asunnon lisäksi navetta, rehu- ja puuvaja, sauna, kellari, aitta ja kaivo, yhdelle lehmälle riittävä laidun ja vähintään ½ ha viljelysmaata. Myös pilkotut koivuhalot ja paloöljy kuuluivat asiaan.

Joskus myös uusi kalenteri voi kertoa vanhoista asioista. Ennen joulua sain vuoden 2007 Säkkijärvi –kalenterin, jonka teemana oli säkkijärveläinen nuoriso. Yllätyin melkoisesti, kun löysin siitä sekä isäni että tätini pyöräilykuvat 30-luvun alkupuolelta. En muista aikaisemmin nähneeni ko. valokuvia.

Nykyisissä kalentereissa on yleensä selvästi vähemmän sivuja, asiaa ja mainoksia kuin aikaisemmissa. Almanakasta mainokset poistuivat kokonaan vuonna 1976. Onneksi kalentereissa on tavallisesti edelleen tilaa omille merkinnöille. Kalenterimuistiinpanojen merkityksen tajuaa usein liian myöhään, sillä nuorempana asia jää usein hoitamatta. Kun katselin omia kalentereitani 80-luvulta, niissä oli valitettavan vähän merkintöjä. Vasta 90-luvulla olen tajunnut tehdä päivittäisiä muistiinpanoja sekä kalenteriin että päiväkirjaan.

Kalenterimerkinnät liittyvät usein työasioihin, mutta yhtä tärkeää on rekisteröidä myös vapaa-ajan tapahtumia. Lomasta ja vapaa-ajasta saa usein enemmän hyötyä, jos asioita suunnittelee hyvissä ajoin etukäteen. Näin vuoden alussa on hyvä tehdä suunnitelmia tulevalle kesälle. Suosittelisin esimerkiksi Ultrapäivien ajankohdan (5. – 8. heinäkuuta) merkintää kalentereihin. Lisätietoja Ultran kesäisestä tapahtumasta Kuortaneella löytyy sivulta 2.

Tapani Kuningas