Maaliskuu 2009

 

 

 

 

Tapani Kuningas

 

400. lehti

 

 

  Kymmenen vuotta sitten ilmestyi Ultra 3/1999, joka oli 300. lehti alkaen Ufoajasta 1/1972. Tuon numeron välissä julkaistiin Ultran henkilöhakemisto, joka piti sisällään aakkosellisen luettelon sekä Ultran kirjoittajista että kirjoitusten kohteista. Kun nyt ilmestyy 400. lehti, tein vastaavan henkilöhakemiston kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Seuraavassa muutama maininta kuluneen vuosikymmenen sekä kirjoittajista että kirjoitettavista.

Äiti Amma näyttää olleen vuosikymmenen eniten Ultrassa esillä ollut henkilö, hänestä on kirjoitettu keskimäärin joka vuosi. Kaksi kertaa hän on esiintynyt myös Ultran kansikuvassa. Seuraavaksi eniten esillä ollut henkilö lienee Esko Jalkanen. Juttujen määrässä hyvin tasaisesti seuraavat myös nämä nimet, jotka esitän aakkosjärjestyksessä: Ture Ara, Robert Beck, Ior Bock, Diana Cooper, Pekka Ervast, Bruno Gröning, Liisa Kinnunen, Rauni-Leena Luukanen-Kilde , Aulikki ja Seppo Plaami, Pasi Raitanen, Luule Viilma.

Ketkä ovat puolestaan kirjoittaneet eniten Ultraan viimeisen kymmenen vuoden  aikana (käytännössä lähinnä 2000-luvulla)? Tuula Pelttarilta ja Heikki Juutilaiselta löytyy yli 50  kirjoitusta ja kirja-arvostelua. Tekstien ja kuvien määrässä Juha Hiltunen saattaa ylittää heidätkin, sillä hänen artikkelinsa ovat olleet yleensä hyvin laajoja ja perusteellisia. Pelkästään Torinon käärinliinasta hän on kirjoittanut Ultraan yli 40 sivua. Myös Hollywoodin toimittajamme Erkki ja Ilona Kanto ovat olleet kiitettävän ahkeria.

Seuraavilta henkilöiltä on vuosikymmenessä julkaistu vähintään kymmenen kirjoitusta:  Rita Castrén, Marie-Regine Garnier, Maarit Hanssen, Anne Jokinen, Tuula-Maria Kangaslampi, Ahti Karivieri, Martin Keitel, Olavi Kiviniemi, Tapani Koivula, Saku Mättö, Juhani Nummela, Olavi Päivinen, Matias Päätalo, Aino Ruokola, Heli Sarre, Pauli Sundgren, Timo Teide, Timo Toikka, Mika Tuomola, Raija-Liisa Ulvelin, Menna Waris, Irma Weisen. Parhaat kiitokset myös kaikille muille avustajillemme riippumatta kirjoitusten tai kuvien lukumäärästä.

Kun kaikki 400 lehteä sijoittaa vuosittain Ultrakansioihin, saa rivistön, joka on lähes kaksi metriä pitkä sisältäen yli  16 500 sivua tekstiä ja kuvia. Tuo rajatiedon suomalainen aarreaitta sisältää uskomattoman määrän tietoa. Valitettavasti tiedon esille kaivaminen ei aina ole yksinkertaista, koska sähköisiä tiedostoja alan henkilöistä ja osa-alueista on vasta muutamia kymmeniä (katso Hakemistot). Tilannetta parannettaisiin varsin helposti sopivan työnjaon avulla.


Sekä rajatiedon yhdistykset että yksityiset henkilöt voisivat kerätä tiedostoksi kaikki itseensä liittyvät Ultran kirjoitukset. Se olisi vain vähäinen ponnistelu henkilöille ja yhdistyksille, muta suomalaiselle rajatiedolle ja Ultran lukijoille se olisi suuri harppaus, josta me kaikki voisimme nauttia.

 

Tapani Kuningas

 

 

ALOITUSSIVULLE