Ultran kirja-arvostelu


 


 

Suomen luonnon valkoista magiaa,
- Mestari Hilarionin viisautta 1

Erkki Lehtiranta & Leena Niemelä

Smilings Stars 2007
243 s.

 

Muistan vieläkin sen hetken, jolloin 5-vuotiaana näin taivaan laskeutuneen maan päälle: suuren kuusen huomassa, auringonsäteiden siivilöittämässä valossa näin lukemattomien pienten valkeiden kukkien muodostaman maton. Ne olivat kuin tähtiä ja hohtivat salaperäistä valoa. Ne houkuttivat puoleensa ja nyt, kun luonto tuntuu kutistuvan tämän hetken tiimellyksessä, huomaan Metsätähtien harventuneen.
Kun näin kirjan kansikuvan, minulle oli jo muodostunut syvä suhde juuri tähän kukkaan ja erääseen toiseenkin, ketunleipään. Sen lehdillä oli aamuisin kirkkaita kastepisaroita, ja tapanani oli syödä näitä ja pyöritellä makua suussani. Kesämökin lähellä kaukana muusta asutuksesta sain kokea taivasmatkoja, ja moni jo harvinaiseksi käynyt kukka oli tuolloin tuttu. Nämä mysteerit löysin uudelleen tästä loistavasta kirjasta, jonka tietoutta on saatu yli 10 vuoden ajan Mestari Hilarionilta, yhdeltä ihmiskunnan suurista opettajista.
Teoksen materiaalin kukkauutekuvausten osalta on kanavoinut kalifornialainen Jon C. Fox. Hänen kauttaan on tullut muitakin Hilarionin tietouteen perustuvia aineksia. Kanavointisessiot ohjasi Jill Fox. Kanavoinneisssa esitettiin suoria kysymyksiä Hilarionille. Pegasus Production taas on maailman suurin värähtelyuutteiden valmistaja ja Fred Rubenfield huomattavimpia asiantuntijoita.

Klassikkokirja Flower Essende and Vibrational Healing on ollut pohjamateriaalin keruussa tärkeä. Frantsilan Yrttitilan Virpi Raipala–Cornier on myös tunnettu kukkaisuutteiden tuntija.
Yhteistyö suomalaisten kukkaterapeuttien kanssa on ollut laajaa, ja kurssilaiset ovat saaneet omia oivalluksiaan ja vinkkejä. Tällä hetkellä kukkauutevalikoima käsittää peräti 700 valintamahdollisuutta.
Kirjan kuva-anti on mahtava, kukkien sanoma suorastaan pompahtaa silmille ja vaatii huomionsa.
Suomessa pitäisi pian tapahtua jotakin, jotta ainutlaatuinen kukkaisaarteemme säilyisi tulevissa myllerryksissä. Ei kulune kauankaan, kun Suomesta tai pohjoismaista voisi muodostua omanlaisensa vilja-aitta ilmastonmuutosten seurauksena.

Kirjan sisältö on jaettu Kiitoksiin, Hilarionin esipuheeseen, Kirjan lähtökohtiin, Värähtelylääkintään. Kolmannessa osassa on luetteloitu 50 suomalaista kukkauutetta vaikutuksineen – monia kukista pidetään jopa haitallisina rikkaruohoina, jotka pyritään kitkemään pois.
Lupiini on monelle suoranainen kirous, sen enimmäkseen violettinen loisto halutaan tappaa häiritsemästä autioita alueita teiden varsilla. Kaipaamme ahomansikkaa, mutta niitämme ne pois ns. tärkeämpien kohteiden takia. Ketoneilikka kirjavoitti lapsuuteni kangasmaisemia kuten mäkitervakkokin. Maariankämmekän himmeä hehku metsän salaisissa paikoissa nostatti oudon tunteen, kielon tuoksua kaipaan.
Sini- ja keltavuokkojen matot kattoivat aikoinaan metsäpolkumme kumpareita, mutta nyt raiskattu metsä on telonut kaiken alleen. Ja missä ovat ruiskaunokkipellot? Tämän päivän lapsi ei enää näe sinistä loistoa, viljan kultaa ja taivaan poutapilvien värisyttävää yhdistelmää ja harvaan ovat menneet lumpeidenkin ja ulpukoiden esiintymät.

Neljäs osio kertoo kukkauutteiden tekemisestä ja käytöstä, itse uutteiden teosta, valinnoista ja miten kehittyä kukkaterapeuttina. Löytyy vinkkejä värähtelyuutteiden käyttöön sekä uutteiden vaikutuksia haittaavista ja voimistavista tekijöistä. Viides osio kertoo värähtelyuutteista.
Tietoa on chakroista, hienokehoista ja meridiaaneista, ja liitteessä 1 mainitaan syötävät kukat ja etelän hedelmät sekä kerrotaan eritoten hedelmien henkisestä puolesta, mikä varmaan on monella hukassa.

Liite 2 keskittyy jälleen värähtelyuutteisiin ja astrologiaan, ja liite 3 kertoo Mestari Hilarionista. Lisäksi kirjassa on sanasto sekä kirjallisuusviitteitä, nettiosoitteita ja Smiling Starsin uuteyhdistelmiä, eikä valokuvaajiakaan ole unohdettu.
Kasvien lääketieteellistä antia on tutkittu niin kauan kuin ihminen on ollut olemassa, mutta tietoisesti varmaankin ainakin vuosisatojen ajan. Herbalistit vaikuttivat moniin terveysongelmiin esimerkiksi tunnepuolen hoidossa ja luomalla positiivisia asenteita ja muistuttamalla henkisen avautumisen tärkeydestä.
Luonnon lääkekaappi on avoin kaikille. Mitä tekisimme, jos maailma romuttuisi ja olisi saatava rohtoja omasta takaa? Eläimet näyttävät esimerkkejä monessa ja onneksi olemme ottamassa kukat lautasillemme. Tarkkana on kuitenkin oltava, että kukka, josta aiomme nauttia, on todella juuri se oikea kukka. Samahan on sienien kanssa.

Hilarion muistaa myös kertoa säilöntäohjeista kukkien henkisten vaikutusten säilyttämiseksi, oliiviöljy on avainasemassa. Tämä öljy pystyy ainoana vastaanottamaan ja tallentamaan kukkien astraalisia, eteerisiä ja henkisiä ainesosia, jotka muutoin häviäisivät kukkien poimimisen jälkeen.
Kirjaan tutustumisen jälkeen emme enää näe kukkia vain kukkina ja silmänilona tai hankalina asioina, vaan niissä on koko maailmankaikkeuden salaisuudet. Kaikki ovat ulottuvillamme.
Miehille ja naisille on omat kukkaissalaisuutensa, ja ilotipat (vaikkapa puolukka, salkoruusu, salvia ja zinnia) auttavat kokemaan ilon tärkeyden keskeisimmissä hoitomuodoissa. Huumoria viljelkäämme, se on eräs elämän tärkeistä kukista. Nykyisen ivakulttuurin sijasta voisimme harjoitella loukkaamattoman ilon nostamista ihmisen värähtelytasoissa.
Jälleen kerran luin kirjan, jonka pitäisi kuulua pakollisiin oppikirjoihin. Ja jälleen kerran raapaisin vain pintaa. Toivo elää minussa: kun ihmisille kerrotaan, miksi jokin asia on tärkeä, uteliaisuus ja tiedonhalu ennen pitkää voittavat.

Tuula Pelttari

 


Aloitussivulle