
Suomen
luonnon valkoista magiaa,
-
Mestari Hilarionin viisautta 1
Erkki Lehtiranta & Leena Niemelä
Smilings Stars 2007
243 s.
Muistan vieläkin
sen hetken, jolloin 5-vuotiaana näin taivaan laskeutuneen maan päälle: suuren
kuusen huomassa, auringonsäteiden siivilöittämässä valossa näin lukemattomien
pienten valkeiden kukkien muodostaman maton. Ne olivat kuin tähtiä ja hohtivat
salaperäistä valoa. Ne houkuttivat puoleensa ja nyt, kun luonto tuntuu
kutistuvan tämän hetken tiimellyksessä, huomaan Metsätähtien harventuneen.
Kun näin kirjan kansikuvan, minulle oli jo muodostunut syvä suhde juuri tähän
kukkaan ja erääseen toiseenkin, ketunleipään. Sen lehdillä oli aamuisin
kirkkaita kastepisaroita, ja tapanani oli syödä näitä ja pyöritellä makua
suussani. Kesämökin lähellä kaukana muusta asutuksesta sain kokea taivasmatkoja,
ja moni jo harvinaiseksi käynyt kukka oli tuolloin tuttu. Nämä mysteerit löysin
uudelleen tästä loistavasta kirjasta, jonka tietoutta on saatu yli 10 vuoden
ajan Mestari Hilarionilta, yhdeltä ihmiskunnan suurista opettajista.
Teoksen materiaalin kukkauutekuvausten osalta on kanavoinut kalifornialainen Jon
C. Fox. Hänen kauttaan on tullut muitakin Hilarionin tietouteen perustuvia
aineksia. Kanavointisessiot ohjasi Jill Fox. Kanavoinneisssa esitettiin suoria
kysymyksiä Hilarionille. Pegasus Production taas on maailman suurin
värähtelyuutteiden valmistaja ja Fred Rubenfield huomattavimpia asiantuntijoita.
Klassikkokirja
Flower Essende and Vibrational Healing on ollut pohjamateriaalin keruussa
tärkeä. Frantsilan Yrttitilan Virpi Raipala–Cornier on myös tunnettu
kukkaisuutteiden tuntija.
Yhteistyö suomalaisten kukkaterapeuttien kanssa on ollut laajaa, ja kurssilaiset
ovat saaneet omia oivalluksiaan ja vinkkejä. Tällä hetkellä kukkauutevalikoima
käsittää peräti 700 valintamahdollisuutta.
Kirjan kuva-anti on mahtava, kukkien sanoma suorastaan pompahtaa silmille ja
vaatii huomionsa.
Suomessa pitäisi pian tapahtua jotakin, jotta ainutlaatuinen kukkaisaarteemme
säilyisi tulevissa myllerryksissä. Ei kulune kauankaan, kun Suomesta tai
pohjoismaista voisi muodostua omanlaisensa vilja-aitta ilmastonmuutosten
seurauksena.
Kirjan sisältö
on jaettu Kiitoksiin, Hilarionin esipuheeseen, Kirjan lähtökohtiin,
Värähtelylääkintään. Kolmannessa osassa on luetteloitu 50 suomalaista
kukkauutetta vaikutuksineen – monia kukista pidetään jopa haitallisina
rikkaruohoina, jotka pyritään kitkemään pois.
Lupiini on monelle suoranainen kirous, sen enimmäkseen violettinen loisto
halutaan tappaa häiritsemästä autioita alueita teiden varsilla. Kaipaamme
ahomansikkaa, mutta niitämme ne pois ns. tärkeämpien kohteiden takia.
Ketoneilikka kirjavoitti lapsuuteni kangasmaisemia kuten mäkitervakkokin.
Maariankämmekän himmeä hehku metsän salaisissa paikoissa nostatti oudon tunteen,
kielon tuoksua kaipaan.
Sini- ja keltavuokkojen matot kattoivat aikoinaan metsäpolkumme kumpareita,
mutta nyt raiskattu metsä on telonut kaiken alleen. Ja missä ovat
ruiskaunokkipellot? Tämän päivän lapsi ei enää näe sinistä loistoa, viljan
kultaa ja taivaan poutapilvien värisyttävää yhdistelmää ja harvaan ovat menneet
lumpeidenkin ja ulpukoiden esiintymät.
Neljäs osio
kertoo kukkauutteiden tekemisestä ja käytöstä, itse uutteiden teosta,
valinnoista ja miten kehittyä kukkaterapeuttina. Löytyy vinkkejä
värähtelyuutteiden käyttöön sekä uutteiden vaikutuksia haittaavista ja
voimistavista tekijöistä. Viides osio kertoo värähtelyuutteista.
Tietoa on chakroista, hienokehoista ja meridiaaneista, ja liitteessä 1 mainitaan
syötävät kukat ja etelän hedelmät sekä kerrotaan eritoten hedelmien henkisestä
puolesta, mikä varmaan on monella hukassa.
Liite 2
keskittyy jälleen värähtelyuutteisiin ja astrologiaan, ja liite 3 kertoo Mestari
Hilarionista. Lisäksi kirjassa on sanasto sekä kirjallisuusviitteitä,
nettiosoitteita ja Smiling Starsin uuteyhdistelmiä, eikä valokuvaajiakaan ole
unohdettu.
Kasvien lääketieteellistä antia on tutkittu niin kauan kuin ihminen on ollut
olemassa, mutta tietoisesti varmaankin ainakin vuosisatojen ajan. Herbalistit
vaikuttivat moniin terveysongelmiin esimerkiksi tunnepuolen hoidossa ja luomalla
positiivisia asenteita ja muistuttamalla henkisen avautumisen tärkeydestä.
Luonnon lääkekaappi on avoin kaikille. Mitä tekisimme, jos maailma romuttuisi ja
olisi saatava rohtoja omasta takaa? Eläimet näyttävät esimerkkejä monessa ja
onneksi olemme ottamassa kukat lautasillemme. Tarkkana on kuitenkin oltava, että
kukka, josta aiomme nauttia, on todella juuri se oikea kukka. Samahan on sienien
kanssa.
Hilarion muistaa
myös kertoa säilöntäohjeista kukkien henkisten vaikutusten säilyttämiseksi,
oliiviöljy on avainasemassa. Tämä öljy pystyy ainoana vastaanottamaan ja
tallentamaan kukkien astraalisia, eteerisiä ja henkisiä ainesosia, jotka muutoin
häviäisivät kukkien poimimisen jälkeen.
Kirjaan tutustumisen jälkeen emme enää näe kukkia vain kukkina ja silmänilona
tai hankalina asioina, vaan niissä on koko maailmankaikkeuden salaisuudet.
Kaikki ovat ulottuvillamme.
Miehille ja naisille on omat kukkaissalaisuutensa, ja ilotipat (vaikkapa
puolukka, salkoruusu, salvia ja zinnia) auttavat kokemaan ilon tärkeyden
keskeisimmissä hoitomuodoissa. Huumoria viljelkäämme, se on eräs elämän
tärkeistä kukista. Nykyisen ivakulttuurin sijasta voisimme harjoitella
loukkaamattoman ilon nostamista ihmisen värähtelytasoissa.
Jälleen kerran luin kirjan, jonka pitäisi kuulua pakollisiin oppikirjoihin. Ja
jälleen kerran raapaisin vain pintaa. Toivo elää minussa: kun ihmisille
kerrotaan, miksi jokin asia on tärkeä, uteliaisuus ja tiedonhalu ennen pitkää
voittavat.
Tuula
Pelttari