Ultran kirja-arviointi

 

Suomen kansan taiat ja loitsut
Eero Ojanen

201 s.
Kustantaja Minerva Kustannus Oy, 2019
 

 
 

Filosofi Eero Ojanen on kirjoittanut vuosien mittaan paljon hyviä pohdintoja elämän ja ihmisenä olemisen eri alueilta. Viime aikoina hän on tutkinut suomalaista kansanperinnettä ja kirjoittanut mm. kummituksista ja muustakin mytologiasta. Kansanrunoutta ja sanallista magiaa on tallessa 1600-luvulta lähtien ja sitä on koottu kirjoiksi 1800-luvulta Lönnrotista alkaen tasaiseen tahtiin lukuisten tutkijoiden toimesta, ja edelleen viime vuosinakin useita eri näkökulmista loitsuja ja taikoja tarkastelevia teoksia. Kaikki rikasta kansamme omaa henkistä perinnettä esille tuovat julkaisut ovat tervetulleita.

Eero Ojasen uudesta kirjasta selviää esimerkiksi, mitä alkujaan tarkoitti kadehtiminen, silmääminen tai suutelus? Sanojen merkitykset muuttuvat, kuten nykykielestäkin hyvin tiedämme. Ojanen on valinnut kirjaansa enimmiltään nykyihmiselle avautuvia loitsuja. Pääosin runomuotoisten loitsujen kalevalamittainen, alkusoinnullinen poljento kuulostaa ääneen luettuna suorastaan suggeroivan shamanistiselta. Epäilemättä niillä on ollut tehoa.

Kirjan alkupuolella Ojanen kertoo lyhyesti loitsujen käytöstä ja käyttäjistä. Itse kullakin on ollut ainakin joitain sanoja, joilla on vaikutettu aivan arkisiin toimitettaviin asioihin. Suurempia tehoja tarvittaessa turvauduttiin nimekkäämpiin osaajiin, joita tiedettiin olevan lähistöllä. Rytmikkään riimitellyt sanat on ollut helpompi painaa mieleen ja myös välittää uusille tietäjäpolville.

Elettäessä kiinteänä osana näkyvää ja näkymätöntä luontoa kaikki toiminta oli riippuvaista ympärillä vaikuttavista voimista. Silloin kun tekniikka ja koneet eivät häirinneet herkkien elämänenergioiden vaistoamista, tiedettiin kaikella olevan oma henkensä. Niin se on nytkin, mutta aina sitä ei ymmärretä.

Eero Ojanen on jaotellut kirjansa väljästi tavallisten ihmisten jokapäiväisiin, tietäjien tuntemiin sekä eri tarkoituksiin suunnattuihin loitsuihin. Kirjan nimestä huolimatta siinä ei taikoja juurikaan esitellä. Otsikoitujen jaksojen alussa hän lyhyesti esittelee kunkin aiheen. Vuodenkierron juhla- ja merkkipäiviin liittyvät määrätyt uskomukset, taiat ja enteet. Juhannus oli ehdottomasti ykkössijalla taikojen tekemisessä. Niillä haettiin sopivaa kumppania tai ennusteltiin vuoden satoa. Tautien parantamiseen oli omat sanansa. Hyvän sadon ja karjan menestyksen puolesta, samoin kuin metsästyksen ja kalastuksen onnistumiseksi omansa.

Ja – hetkinen – eiväthän nuo kaikki loitsusanat ole hävinneet mihinkään. Vaikka emme ehkä enää runoile kalevalamitalla, niin meillä on monenlaisia rituaaleja ja vakiintuneita sanoja kun käymme käsiksi johonkin työhön tai leikkiin. Miten luontevasti kalamies edelleenkin sylkäisee pyydyksen perään, päivittäin toivotamme onnea tai hyvää päivänjatkoa toisillemme. Kaikessa on henki, "väki" edelleen. Hyvä että voimme sitä voimistaa vaikka hyvien kirjojen kautta.
 

Heikki Juutilainen

 

---

KUSTANTAJAN ESITTELY:

Suomen kansan taiat ja loitsut esittelee entisajan suomalaisten elämänhallinnan keinoja. Ennen uskottiin vakaasti sanan voimaan ja siihen, että ihminen pystyy sanojen ja rituaalien avulla vaikuttamaan kohtaloonsa.
Taiat ja loitsut kuuluivat kaikkiin elämän tärkeisiin käännekohtiin: raskauteen, syntymään, kumppanin löytämiseen ja kuolemaan. Myös toimeentuloa, satoa sekä metsästys- ja kalaonnea turvattiin erilaisin loitsuin. Kirja esittelee laajasti suomalaisessa kansanperinteessä käytettyjä loitsuja ja taikoja ja osoittaa, että niistä ovat säilyneet elävinä meidän päiviimme saakka.

Eero Ojanen on Parolassa asuva filosofi ja kirjailija, joka on kirjoittanut monia teoksia, artikkeleita ja muita tekstejä. Viime aikoina hän on paneutunut vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen, joka on käsitellyt mm. kummitustarinoita, taruolentoja ja myyttisiä eläimiä.