Sinä
soit. Minä soin. Universumi soi. Mikäli tämä ei ollut sinulle vielä
selvää niin tämän kirjan luettusi olet perustellummin vakuuttunut
siitä että soit.
Musiikki,
henkisyys ja hyvinvointi -kirja on monipuolinen katsaus
musiikkiin, musiikin historiaan ja musiikin vaikutukseen ihmisestä
planeettoihin. Kuten kirjailijalta voi odottaa, on tämäkin teos paljon
enemmän kuin vain esitys ja analyysi fyysisen maailman sisäisestä
musiikin ja ihmisen suhteesta. Lehtirannan perspektiivi on laaja
vaikka teksti on paikoin jopa akateemisen analyyttista. Mukana ovat
musiikin ja universumin metafyysiset suhteet.
Erityisen
mielenkiintoisena pidin kirjan puolessa välissä olevaa teemaa
”Musiikin monitasoiset vaikutukset”. Lehtiranta nostaa esiin mm.
englantilaisen säveltäjän, kirjailijan ja teosofin Cyril Meirin. Meir
käsittelee musiikkia kulttuuria luovana ja muokkaavana tekijänä sen
sijaan että musiikin nähtäisiin vain heijastelevan ajan henkeä ja
menoa. Koen saman toteutuvan muissakin luovuuden ilmentymissä ja
taiteissa. Tämä pätee tietysti myös ajatusenergiaan. Mielenkiintoinen
kysymys onkin toteutuuko taiteen vaikutus välillisesti sen synnyttämän
energiareaktion kanssa vai suoraan vai molempien kanavien kautta?
Musiikki
kulttuuria muokkaavana tekijänä herättää pohtivan lukijan mielessä
todellisen ajatusten virran joka laajenee ja laajenee. Ajatellaanpa
vaikkapa Suomessa jo ties kuinka pitkään voimakkaasti vaikuttanutta
raskaan ja väkivaltaa ihannoivan musiikillisen trendin vaikutusta.
Tämähän on asia joka on täysin käsittelemättä, pikemminkin voisi sanoa
että saa varmimmin kehuja ja keikkoja kun edustaa metalli tai
hevimusiikin sektoria. Mutta vakavasti ottaen ja Meirin ajatuksia
kehitellen, voidaan kysyä, kuinka paljon taide heijastelee aikaansa
vai onko taide, tässä tapauksessa musiikki, vaikuttavana osatekijänä
esimerkiksi kansakunnan heikentyneisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin
näkymiin? Entä mikä on sen suhde ihmisten hyvinvointiin? Jos
hyvinvoivat ihmiset kuuntelevat solujen kiderakennetta hajottavaa ja
energiatasoa madaltavaa musiikkia alkaako tuo asia muuttaa näitä
ihmisiä pahoinvoiviksi? Tuleeko hyvinvointivaltiosta
pahoinvointivaltio hajottavien taiteiden säestämänä?
Lehtiranta tuo
siis esiin musiikin vaikutusmekanismien moninaisen kirjon ja mainitsee
myös Masaru Emoton vesitutkielmat, joiden kautta on konkreettisesti
esitetty värähtelyjen vaikutusta nesteen rakenteisiin ja sitä kautta
tietysti myös ihmiseen.
Kirjassa
puhutaan kehon rytmeistä, kehoresonansseista, DNA-musiikista ja omasta
sisäisestä sävelestä. Erkki Lehtirannan lisäksi mm. magneettimestari
Kryon puhuu ihmisen moniulotteisen rakenteen soimisesta ja solujen
laulamisesta (Kryon-kirjasarja, osa 9, Uusi alku, Lee Carrol). Kryon
sanoo, että ihminen voi kuulla oman sointinsa kun korvat soivat,
silloin kun ei ole kyse elimellisestä häiriöstä. Olen kuullut tämän
sointini useaan otteeseen. Se on korkeataajuista tasaista sirinää. Se
on kaunista ja sen kuullessaan voi tuntea moniulotteisten solujensa
laulavan. Jokaisen ihmiskokonaisuuden sointi on ainutlaatuinen. Sama
pätee aivan kaikkeen. Planeettoihin. Eläimiin. Tavaroihin. ”Äänet
soittavat ihmistä. Meidän luumme ovat erityisen hyviä äänenjohtimia”.
Vaikka
Lehtirannan kirja on paljon klassisen musiikin vaikutuksiin ja
elämyksiin painottunut, löysin ilahduttavasti teoksesta maininnan
Iasoksen ”Angelic Music” –levystä, jonka kautta itselleni on aikanaan
avautunut tila, jossa sain kokea moniulotteisia ulottuvuuksien rajat
ylittäviä metafyysisiä kokemuksia. Silti jäin kaipaamaan, klassisen
musiikin käsittelyn oheen, joidenkin nykysäveltäjien huomioimista,
sellaisten, jotka kulkevat jossakin meditaatiomusiikin, new agen ja
ambientin välimaastossa sähköisine äänimaisemineen kuten David
Helpling, Jon Jenkins ja jopa Pat Metheny Group jazzahtavine sähköistä
ja akustista instrumenttia yhdistävine kokoonpanoineen. Ilahduttavaa
on että kirjassa omistetaan aivan oma lukunsa Intialaiselle
musiikille, joka saa ainakin oman ihoni aina kananlihalle silkasta
mielihyvästä. Etenkin tietyt itämaiset instrumentit tuntuvat
koskettavat jotakin merkityksellistä sielun ajattomasta menneisyydestä
kerta toisensa jälkeen.
Kirjan
loppupuolella on erinomainen osio ”Musiikkia eri tarpeisiin”, jossa on
listattuna kirjoittajan omia mieltymyksiä heijastava kokoelma
musiikkia eri otsikoilla. Otsakkeita ovat esimerkiksi; luontoääniä,
mietiskelymusiikkia eri ilmansuunnilta, musiikkia hienokehojen
kunnostamiseen, jne.
Kaiken lisäksi
kirjan paperi tuoksuu ihanalta, tätä elämystä ei voi kokea sähköisessä
muodossa olevaa tekstiä luettaessa.
Timo Teide
timo.teide@gmail.com
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Musiikki
on aineettomin taidemuoto, mutta niin paljon muutakin. Tutkimus on
osoittanut sen moninaiset vaikutukset hyvinvointiimme. Hengen
kohottajana ja tietoisuutemme avartajana musiikki on suoraviivainen ja
tehokas. Se voi muutamassa minuutissa saada aikaan saman kuin
pitkäkestoinen mietiskelypraktiikka. Musiikki voi myös auttaa
merkittävästi oppimisessa, muistin virkistämisessä ja positiivisten
tunteiden vahvistamisessa.
Tämä kirja on
löytöretki ääneen ja musiikkiin. Teos johdattaa niin musiikin
ikiaikaisten mysteerien kuin modernin tutkimustiedonkin pariin. Mukana
on paljon testattuja vinkkejä, jotka liittyvät musiikin monipuoliseen
käyttöön elämämme laadun parantajana.
FM Erkki
Lehtiranta on musiikintutkija, musiikkituottaja, kirjailija,
kouluttaja ja henkisyyden tutkimusmatkailija, joka on tutkinut pitkään
maailman eri musiikkikulttuureja ja musiikin moninaisia vaikutuksia. Musiikki,
henkisyys ja hyvinvointi on päivitetty ja uudistettu laitos
hänen vuonna 2004 julkaistusta kirjastaan Musiikin
korkeammat oktaavit.
