Esoteerisuuden
kirjallisuuden klassikko nyt suomeksi!
Luin taas kertaalleen yhden
esoteerisen ja okkulttisen
maailmankuvan tärkeimmistä
perusteoksista eli Corpus Hermeticumin,
ja tällä kertaa suomeksi! Kyseinen
kirja on yleissivistyksen,
uskontotieteen ja historian
ymmärtämisen kannalta merkittävä ja
hyvin ansiokas. Kuten niin usein
esoteriassa, tässäkin on kyseessä
laajasta asiasta. Hermetican nimellä
menevä kirjallisuuden ilmiö on joukko
myöhäisantiikin aikaisia hermetistisiä
kirjoituksia, jotka väittävät
sisältävänsä salattua viisautta ja
jotka pantiin yleensä Hermes
Trismegistoksen nimiin.
Hermetististen tekstien tarkka
ajoittaminen on haastavaa. Ne on
luultavimmin koottu ja kirjoitettu
viimeistään 100-200 jaa. välisenä
aikana ja joukko näitä säilyneitä
kreikankielisiä kirjoituksia koottiin
ja käännettiin latinaksi renessanssin
aikana. Näin syntyi
viisauskirjallisuuden kokoelma nimeltä
Corpus Hermeticum. Nämä tekstit olivat
vielä 400-luvulla niin tunnettuja,
että esimerkiksi kirkkoisä Augustinus
hyökkäsi niitä vastaan. Tekstit
kuitenkin katosivat Länsi-Euroopasta
keskiajalla.
Kuten niin monien muidenkin
uskontotieteen tutkimuskohteiden
osalta, myös näiden tekstien kohtalo
on monipolkuinen. Myöhemmin Bysantista
löytyi käsikirjoituksia, ne
julkaistiin, ja niistä tuli tunnettuja
mm. Italiassa renessanssin aikana.
Alun perin tekstejä oli enemmän, ja
niitä oli kirjoitettu esim. syyrian,
arabian, armenian ja koptin kielillä.
Tekstien syvempi alkuperä ja
muinaisuus on edelleen epäselvä.
Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin
332 eaa. Muinaisen Egyptin papit (tai
oikeastaan heidän ”modernit
viranperijät”) saivat silloin
tilaisuuden kääntää suuren joukon
omiaan ”muinaisia viisaustekstejä”
myös kreikaksi. Ei ole pitävää
tieteellistä näyttöä tekstien
tarkoista kirjoitusajoista ja ne ovat
osin saattaneetkin olla myös tuon ajan
pappien oman luovuuden ja ”hengellisen
inspiraation” tuotetta.
Papit julkaisivat tekstit Thot-jumalan
nimissä. Thot-jumalan melko sujuva
vastine kreikkalaisessa mytologiassa
oli Hermes, minkä vuoksi egyptiläiset
papit viisaustekstejä kreikaksi
julkaistessaan merkitsivät niiden
tekijäksi nimimerkin ”Hermes
Trismegistos”. Nimen loppuosa on
muinaiskreikkaa ja tarkoittaa
”kolmesti suurin”.
Kokoelmaan oli koottu tekstejä
hyvinkin vanhoista teksteistä, kuten
egyptiläisestä mytologiasta,
pyramiditeksteistä,
sarkofagiteksteistä ja kuolleiden
kirjan eri versioista. Kokoelmaa
pidetään suuressa arvossa sen vuoksi,
että vaikka sen tekstit oli koottu
yhteen mahdollisesti jo 300-100 eaa.,
ne omalla tavallaan ammensivat ehkä
muinaisten mysteerien alkulähteestä ja
”sisältävät kaiken egyptiläisen
filosofian”, kuten Aleksandrian
kristitty piispa Klemens 100-luvun
lopulla sanoi.
Marginaaliin kuuluvaa
uskontieteellistä kirjallisuutta
julkaistaan melko vähän, yleensä
kustannussyistä. Tästä johtuen on
edelleen olemassa useita
historiallisesti merkittäviä
esoteerisia kirjoja, joita ei ole
julkaistu suomenkielisenä kirjana.
Corpus Hermeticum kuului näihin liian
pitkään. Onneksi Corpus Hermeticum on
siis nyt (vihdoin) käännetty myös
suomeksi. Kyseessä on merkittävä ja
erittäin arvostettava kulttuuriteko.
Kirja on jopa eräänlainen laajennos.
Seitsemäntoista Corpus Hermeticum
-traktaatin lisäksi tähän uuteen
kirjaan on käännetty kolme muuta
hermeettistä tekstiä: ”Asklepios eli
Täydellinen saarna” ja Nag Hammadista
löydetty ”Tutkielma kahdeksannesta ja
yhdeksännestä” sekä kuuluisa
”Smaragditaulu”.
Nyt julkaistu edullinen ja
pehmeäkantinen suomennos on
helppolukuinen tekstikokonsa ja
ulkoasunsa osalta, mutta sisältö on
toki varsin haastavaa, kuten
viisauskirjallisuuden genreen kuuluu.
Suomennoksen ydinsubstanssiin
liittyvää laatua on erittäin vaikea
arvioida, joten jätän sen
huippuasiantuntijoiden tehtäväksi.
Corpus Hermeticumin suomennokset on
tehty Brian P. Copenhaverin (1992) ja
G.R.S. Meadin (1906)
englanninkielisten käännösten
pohjalta. Kirjassa on 12 sivun
lyhyehkö johdanto asiaan ja sitten
alkaa se syvällinen filosofinen ja
uskomusjärjestelmällinen ”ponnistus”,
jonka aikana voi mennä kokeneemmankin
henkisen tien kulkijan aivot solmuun,
mutta ponnistellessa voi ilmiintyä
myös erittäin avartavia
”valistumiskokemuksia”. Jotkut tekstit
käsittelevät Jumalaa, ykseyttä ja
hyvyyttä, jotkut sisältävät
gnostilaisuuteen tai platonismiin
vivahtavia pohdiskeluja ja jotkut
kehottavat sielun puhdistautumiseen ja
Jumalan kunnioitukseen.
Gnostilaisuus filosofisena
aatevirtauksena nousee teksteistä
esiin. Kirjan hermeettiset tekstit
avaavat kuvaa gnostilaisuudesta hiukan
selkeämpänä kuin esimerkiksi Pistis
Sofia tai Nag Hammadin kirjaston
evankeliumit, jotka esittävät asiat
hiukan sekavasti ja sirpaleisesti.
Onkin sanottu, että hermetismi on
ollut gnostilaisuudelle samaa kuin
kabbala juutalaisuudelle, eli avain
sisäiseen ymmärrykseen. Jotkut kirjan
tekstit käsittelevät suoraan henkistä
alkemiaa ja magiaa.
Kirja on itsessään merkittävä (ja
samalla hiukan merkillinen)
kulttuuri-ilmiö ja jo pelkästään sen
vuoksi tämä suomenkielinen kirja
kannattaa hankkia kirjahyllyyn,
vähintäänkin fasadiksi ja
sivistyksellistä uskottavuutta
tuomaan. Suosittelen kirjaa lämpimästi
kaikille syvällisemmän ymmärryksen ja
sivistyksen himoitsijoille,
uskontotieteen, historian,
viisauskirjallisuuden ja teologian
tutkijoille, sekä jokaiselle
mystikolle, henkisen kilvoittelun
harjoittajalle ja totuuden etsinnän
ystävälle.
Tapio Sippoin
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Nyt suomeksi julkaistavat muinaiset
hermeettiset tekstit egyptiläiset
papit käänsivät kreikaksi 1.–3.
vuosisadalla jaa. Viisaustekstien
tekijäksi he
merkitsivät ”Hermes Trismegistos” joka
tarkoittaa ”kolmesti suurin”.
Hermeettisten kirjoitusten
merkityksen ovat tunnustaneet sekä
kirkkoisä, kristillinen
filosofi Klemens Aleksandrialainen
100-luvulla että lukuisat
oppineet ja filosofit eri vuosisatoina
hänen
jälkeensä. Tekstit piirtävät kuvaa
muinaisten mysteerien alkulähteestä ja
sisältävät ”kaiken egyptiläisen
filosofian”.
Tekstien kirjallinen muoto on yleensä
vuoropuhelu, jossa Hermes
Trismegistos tai jumalalliset olennot
johdattavat oppilasta erilaisiin
opetuksiin ja salaisten mysteerien
ymmärtämiseen.
Seitsemäntoista Corpus Hermeticum -traktaatin
lisäksi on käännetty
kolme muuta hermeettistä tekstiä: ”Asklepios
eli Täydellinen saarna”
ja Nag Hammadista 1945 löydetty ”Tutkielma
kahdeksannesta ja
yhdeksännestä” sekä kuuluisa ”Smaragditaulu”.
Toivomme tämän kokoelman tekevän
hermeettistä ajattelua
tutuksi suomenkieliselle lukijakunnalle ja
helpottavan
hermeettisen ja
gnostilaisen filosofian ymmärtämistä.
