Arvoituksia
avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin on
tuhti lukupaketti, joka paneutuu
ufouskomuksiin inhimillisenä elämänalueena.
Teoksen takakannessa kirja kertoo olevansa
ensimmäinen suomenkielinen ihmistieteellisellä
otteella kirjoitettu perusteos ufouskomuksista
ja kokemuksista sekä ufouskonnollisuudesta
kattaen myös näiden uskomusten perusteet ja
taustat.
Arvoituksia avaruudesta -kirjan ovat
toimittaneet ufoaiheeseen erikoistunut
filosofian tohtori Jaakko Närvä sekä teologian
maisteri sekä Kirkon tutkimuskeskuksen
tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Heidän
lisäkseen kirjassa on laaja ja monipuolinen
kirjoittajajoukko, joka käsittelee kukin
ufouskomusteemaa omasta antoisasta
näkökulmastaan käsin.
Närvän ja Sohlbergin kirjoittama johdantoluku
rakentaa pohjan kirjan rakenteelle ja
kannattelee lukijaa myös kirjan loppuun
saakka. Kirjan toisessa luvussa Närvä avaa
tarkemmin ufohavaintojen ja virallisen
ufotutkimuksen historiaa, sekä myöhemmässä
kirjoituksessaan ufohavaintoja psykologisena
ilmiönä. Närvä selventää erinomaisesti
ufotutkimuksen alkuun vaikuttaneita tapahtumia
sekä maailmaa, jossa ufotutkimus syntyi.
Kirjan kolmannessa luvussa Närvä ja Sohlberg
pohtivat tarkemmin länsimaiselle esoterialle
pohjautuvaa ufokontaktiliikettä, jossa
yhteyttä avaruus- ja muihin korkeampiin
olentoihin pidetään luonnollisena ihmisen
kasvaessa kohti Jumaluutta.
On kiintoisaa tutkia ufouskomusten rakennetta
tarkemmin, mitä yhtäläisyyksiä siinä on muiden
uskontojen ja uskomusperinteiden kanssa.
Harvemmin tulee ajatelleeksi ufouskomusten
samankaltaisuuksia esimerkiksi kristinuskon
kanssa. ”Kansanomaisen ufouskollisuuden,
ufokontaktiliikkeen ja kristillisten
ufouskomusten välille ei käytännössä voida
vetää selkeää rajaa.” (s. 27), kirjoittavat
Närvä ja Sohlberg. He myös mainitsevat, että
ufokontaktien- ja sieppausten kuvauksissa ja
tulkinnoissa löytyy yhtäläisyyksiä
kristilliseen uskontoon liitettävien
apokalyptisen ja pelastus -ajattelun kanssa.
Muita kirjoittajia ovat Aleksi Leppänen, joka
käsittelee omassa luvussaan kristinuskon ja
ufouskomusten suhdetta toisiinsa. Vaikka
ufouskovaiset eivät miellä itseään
uskovaiseksi kristittyjen tavoin, on
hämmentävää huomata, miten samojen teemojen
kanssa olemme kuitenkin tekemissä. Marko
Kananen vie lukijan Suomen ufokentän
historiaan ja avaa muinaisastronautteja, ufoja
ja niiden tulkintoja Suomessa. On kiintoisaa
kurkistaa Suomen ufokulttuurin historiaan ja
ymmärtää, miten myös nykyään toimivat
ufoyhdistykset ovat syntyneet ja miten
kristilliset tulkinnat ovat värittäneet
ufokenttää omalla tavallaan.
Anna-Sofia Pekkarinen avaa omassa luvussaan
Urantia -kirjan syntyä sekä sen suomalaista
näkökulmaa. Urantia-kirjan ensimmäinen
suomalainen käännösversio syntyi 1970-luvun
puolivälissä ja sen käännöstyö oli pitkä ja
haastava prosessi. Vaikka Urantia-kirja ei
varsinaisesti kuulu ufokontaktiliikkeeseen on
sillä kuitenkin ollut vaikutusta suomalaisten
ufouskomuksiin.
Ilkka Niskanen käsittelee omassa osuudessaan
Raëlin ufouskontoa ja milleannistista utopiaa.
Tässä luvussa lukija pääsee tutustumaan yhteen
ranskalaisen toimittajan, kilpa-autoilijan ja
laulajan perustamaan ufouskontoon.
Raëlilaisliikkeestä on muodostunut yksi
pitkäikäisempiä ufouskontoja, joka on levinnyt
useisiin kymmeniin maihin. Oli jännittävää
seurata, miten kultinomaiseksi muuttunut
ufouskonto on kasvanut ja elänyt
vuosikymmenten aikana ja millainen merkitys
sillä on myös tänä päivänä.
Elisa Järnfelt ja Jaakko Närvä puolestaan
pohtivat yhteisessä luvussaan ufouskomusten
naurunalaisuutta ja miten humoristinen
suhtautuminen ufoteemaan on ylipäätään saanut
alkunsa. Oli kiintoisaa miettiä, miten
kulttuurisidonnaisia meidän ihmisten
suhtautuminen erilaisiin uskomuksiin on ja
miten välitämme usein tietämättämme erilaisia
viestejä puhuessamme uskontoihin tai
uskomuksiin liittyvissä asioissa. Heikki
Pesonen keskittyy kirjoituksessaan
ufoelokuviin ja niiden maailmanlopun
tematiikkaan suhteessa perinteiseen
kristilliseen apokalyptiikkaan. Oli antoisaa
havaita, miten kristillisen tarinankerronnan
kaava toistuu myös ufoelokuvissa. Epilogissa
Saara Reiman pohtii, millaista voisi olla
mahdollinen avaruuden älyllinen elämä ja minkä
vuoksi sen pitäisi millään tavalla muistuttaa
meidän ihmisten käsitystä älyllisestä
elämästä. Miksi ylipäätään oletamme Maan
ulkopuolelta tulevan älyn kuvastavan meitä?
Erityisesti pidin artikkelien erilaisista
näkökulmista, jotka antoivat lukijalle
mahdollisuuden muodostaa oman mielipiteensä
kaikessa rauhassa. Päällimmäisenä ajatuksena
jäin itse pohtimaan ihmisen uskomusten syntyä
ja vapaan tahdon tematiikkaa. Mikä
todellisuudessa tulee meistä ihmisistä
itsestämme ja mikä on ulkopuolelta imettyä?
Historia toistaa itseään hypnoottisella
tavalla ja luomme uusia uskomuksia ja
uskontoja ihmiskunnan kehityksen myötä.
Tarinankaari tuntuu silti säilyvän hyvin
samankaltaisena.
Arvoituksia avaruudesta on loistava ja
syväluotaava teos ufouskomusten historiasta
nykypäivään. Kirja ei suinkaan ollut ”helppo
nakki” vaan vaati lukijaltaan keskittymistä.
Tämä oli erittäin hyvä asia, sillä palatessaan
sivuilla taaksepäin, oli mahdollisuus jäsentää
myös omia ajatuksiaan. Teos on ainutlaatuinen
sen laajuudessaan sekä monipuolisuudessaan ja
tulen itse varmasti palaaman sen ääreen useita
kertoja.
Asta Swan
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Kiinnostus
avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan
näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin.
Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä
elämänalueena. Esillä ovat erilaiset ufo-kokemukset, ufoperinteen
monenlaiset sisällöt ja tiedehistorialliset yhteydet sekä ilmiön
uskonnolliset piirteet. Millainen on tyypillinen ufohavainto ja mikä
selittää ufohavaintoja? Millaisia eri ilmenemismuotoja
ufokontaktiliikkeellä on? Kuinka avaruusolentoja on kuvattu
kirjallisuudessa ja elokuvissa? Miksi isopäiset harmaat humanoidit ovat
suositumpia kuin muut avaruusrodut? Millaisia yhteyksiä kristinuskonnolla
ja ufouskonnollisuudella on? Miten ufouskonnollisuus suhteutuu
luonnontieteelliseen vieraan älyn etsintään?
Arvoituksia avaruudesta on selkeä ja monipuolinen yleisesitys
ufouskomuksista ja -kokemuksista, ufouskonnollisuudesta sekä niiden
perusteista ja taustoista. Se on ensimmäinen suomenkielinen
ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu perusteos aiheesta.
Kirjassa tekstien
kirjoittajina on mm. Jaakko Närvä, Jussi
Sohlberg, Marko Kananen, Aleksi Leppänen,
Anna-Sofia Pekkarinen, Ilkka Niskanen, Elisa
Järnefelt, Heikki Pesonen, Saara Reiman
